COVID-19-laboratoriotulosten Kanta-tallennuksissa parannettavaa – koronavirusepidemian hoito vaatii tiedonhallinnan yhteistyötä

Julkaisuajankohta 5.10.2020

COVID-19-tautiepäilyjen nopea selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Terveydenhuollon ja viranomaisten tulee yhdessä tehdä parhaansa, että tilanne Suomessa on mahdollisimman hyvin hallinnassa. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan ajantasaista tietoa. Terveydenhuollossa tuotettujen tietojen tallentaminen Kanta-palveluihin hyödyttää kaikkia.

Tiedonhallinta on vaikuttavaa, kun tiedot tukevat asiakkaiden ja sote-ammattilaisten tietotarpeita sekä edistävät valtakunnallista epidemiaseurantaa ja päätöksentekoa. Vaikuttavuutta voidaan parantaa monella tavalla. 

Omakanta helpottaa tuloksen ilmoittamisruuhkaa

Terveydenhuollon kannattaa käyttää Omakanta-palvelua tulosten tiedottamiseen nykyistä tehokkaammin. Kansalaisen on mahdollista tarkistaa omien laboratoriotutkimustensa tulokset sekä muut itseään koskevat terveystiedot Omakanta-palvelusta. Omakanta-kirjautumisten määrä on kasvanut jopa 140 000 kirjautumiseen päivässä, kun kansalaiset ovat seuranneet ja etsineet itselleen tehtyjen COVID-19-laboratoriotutkimusten tuloksia.

Viiveetön tallentaminen on tärkeä velvoite

Sote-palvelujen tuottajien tulee tallentaa potilastiedot viiveettä Kanta-palveluiden Potilastiedon arkistoon. Nopeuttamalla tallentamista, vähennetään turhia yhteydenottoja ja huolta.

COVID-19-laboratoriotutkimusten tietojen arkistoiminen Kanta-palveluihin on monessa kunnassa liian hidasta, vaikka tulokset ovat valmistuneet nopeasti. Viiveetön tulosten tallentaminen tulee varmistaa terveydenhuollon organisaatioissa. THL:n tietoon on tullut myös tilanteita, joissa tuloksista ei ole välitetty mitään tietoa asiakkaalle Omakanta-palvelun tai muidenkaan kanavien kautta.

Ripeästi tallennetut tiedot myös edistävät hoitoa, kun ammattilaiset saavat käyttöönsä ajantasaiset tiedot potilaille tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista.

Valtakunnallinen tilannekuva syntyy jokaisen ammattilaisen työstä

COVID-19-epidemian valtakunnallisessa seurannassa hyödynnetään laboratorioiden ja terveydenhuollon yksiköiden lähettämiä tartuntatauti-ilmoituksia ja muita tietoja sekä hoidossa kirjattuja ja Kanta-palveluihin tallennettuja potilastietoja. Valtakunnalliset seurantatiedot perustuvat pääosin tartuntatauti-ilmoituksista saatuihin tietoihin.

Tutkimusnimikkeiden oikea käyttö tukee seurantaa

Laboratoriotutkimustietojen ja -tulosten kirjaamisessa hyödynnetään valtakunnallista laboratoriotutkimusnimikkeistöä. Tutkimusnimikkeistössä on kansallisesti määritellyt nimikkeet COVID-19-laboratoriotutkimuksille kuten nukleiinihappotutkimukselle ja antigeeninosoitustutkimukselle.

Terveydenhuollon organisaatioissa ja laboratorioissa on käytössä paikallisia koodeja valtakunnallisten koodien lisäksi. Valtakunnallisen seurannan näkökulmasta on tärkeää, että Kanta-palveluihin tallennettavien COVID-19-laboratoriotutkimusten tiedoissa käytetään nimenomaan valtakunnallisia tutkimusnimikkeitä.

Jos paikallisia koodeja käytetään, tietojen arkistoinnissa Potilastiedon arkistoon on käytettävä kuitenkin niitä vastaavia valtakunnallisia koodeja.

Potilastietojärjestelmät ja laboratoriojärjestelmät mahdollistavat asiakkaan tiedonsaannin ja epidemiaseurannan

Laboratoriotulosten tiedot on voimassa olevien kansallisten säädösten ja määrittelyjen mukaisesti toimitettava Kanta-palveluihin. Laboratoriotoiminnassa käytettävistä tietojärjestelmistä on pystyttävä tallentamaan tiedot Kanta-palveluihin joko suoraan tai muiden järjestelmien kautta.

Lisätietoja:

Infektiotaudit ja rokotukset Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla kanta - Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla korona - Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla koronavirus - Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla tiedonhallinta - Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla