Cryptosporidium parvum on yleinen ammattitaudin aiheuttaja nautojen kanssa työskentelevillä – lisää tietoa tarvitaan Cryptosporidium mortiferumin tartuntalähteistä
Kryptosporidit ovat eläinten ja ihmisten yhteisiä taudinaiheuttajia. Suomessa ihmisillä niistä yleisin on naudoilla esiintyvä Cryptosporidium parvum. Uutena ihmisten kryptosporidioosin aiheuttajana on Suomessa tunnistettu oravilla ja muilla jyrsijöillä esiintyvä Cryptosporidium mortiferum.
Cryptosporidium-alkueläin on toiseksi yleisin Suomessa saadun zoonoottisen suolistoinfektion aiheuttaja. Kryptosporidioosin yleisin oire on itsestään rajoittuva, vaikeusasteeltaan ja kestoltaan vaihteleva vesiripuli. Tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain runsas 500 tapausta, joista valtaosa on saatu kotimaassa. Tartuntoja raportoidaan eniten heinä-syyskuussa.
Cryptosporidium parvum -tartuntojen yleistyminen vasikoilla on lisännyt työhön ja opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä tartuntoja lypsykarjatiloilla ja vasikkakasvattamoissa.
Työterveyslaitoksen tilaston mukaan kryptosporidioosi oli vuonna 2019 yleisin (47 tapausta), ja vuonna 2020 koronavirusinfektion jälkeen toiseksi yleisin (55 tapausta) ammattitaudin aiheuttanut infektiotauti.
Cryptosporidium on tärkeä huomioida mahdollisena taudinaiheuttajana, kun potilaalla on vesiripuli ja vatsakipuja, ja hän kertoo olleensa kosketuksissa nautoihin, erityisesti ripuloiviin vasikoihin.
Uusi Cryptosporium-laji aiheuttaa tartuntoja Suomessa
Kryptosporidien diagnostiikassa käytetään pääasiassa nukleiinihappomenetelmiä (PCR), joiden etuna on testin herkkyys ja tarkkuus mikroskopiaan ja antigeeniosoitukseen verrattuna.
Uutena ihmisten kryptosporidioosin aiheuttajana Suomessa on tunnistettu oravilla ja muilla jyrsijöillä tavattu Cryptosporidium mortiferum -laji. Näiden tartuntojen lähteeksi ei todettu suoraa kosketusta jyrsijöihin. Tartuntojen lähteestä tarvitaan lisää tietoa, jotta torjuntatoimia voidaan paremmin kohdentaa.
THL on pystyttänyt vuonna 2021 molekyylityypitysmenetelmiä Cryptosporidium-alkueläimen tarkempaa seuranta- ja epidemiaselvitystyötä varten. Vuonna 2023 THL aloitti näytteiden otospohjaisen seurannan, jota jatketaan tänä vuonna yhteistyössä HUS diagnostiikkakeskuksen ja Fimlabin kanssa.
Lisääntyneiden eläinten välityksellä saatujen kryptosporidioositartuntojen vuoksi THL, HUSin Epidemiologinen yksikkö ja Työterveyslaitos muistuttavat työterveys- ja perusterveydenhuollon sekä opiskelijaterveydenhuollon ammattilaisia kryptosporidioosista, sen diagnostiikasta sekä hyvästä hygieniasta ja suojainten käytöstä.
Suojavarusteet ja hyvä käsi- ja välinehygienia ehkäisevät tartuntoja
Suojavarusteiden käyttö ja käsi- ja välinehygieniasta huolehtiminen ovat tärkeimmät torjuntakeinot tartuntavaarallisissa työtehtävissä.
Roiskevaarallisissa töissä suun, silmien ja kasvojen suojaaminen on tarpeen vähintään kasvovisiirillä tai maskilla ja suojalaseilla käsineiden, saappaiden ja erillisten työvaatteiden lisäksi.
Eläintiloihin tuotavien varusteiden ja välineiden on oltava helposti puhdistettavissa tai kertakäyttöisiä.
Lisätietoja
Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2019 ja 2020 (TTL)
Työturvallisuusohje kryptosporidioosin torjuntaan (TTL)
Huoneen taulu: Suojaudu tartunnoilta eläintiloissa (TTL)
Huoneen taulu: Peseydy poistuessasi eläintiloista (TTL)
Cryptosporidium parvum: an emerging occupational zoonosis in Finland
Ruska Rimhanen-Finne (kryptosporidioosin seuranta ja torjunta)
epidemiologieläinlääkäri
THL
p. 029 524 8942
[email protected]
Anni Vainio (Cryptosporidium-tyypitykset)
erikoistutkija
THL
p. 029 524 8171
[email protected]
Eeva Ruotsalainen (kryptosporidoosi HUS-alueella)
apulaisylilääkäri
HUS
p. 050 527 9117
[email protected]
Sirpa Laitinen (kryptosporidioosi ammattitautina ja tartunnalta suojautuminen)
vanhempi asiantuntija
Työterveyslaitos
p. 046 8511911
[email protected]
