Cryptosporidium

Mikä on cryptosporidium?

Cryptosporidium on alkueläin, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Nämä alkueläimet voivat aiheuttaa infektioita monilla nisäkkäillä, linnuilla, kaloilla ja matelijoilla. 

Useista Cryptosporidium-lajeista C. hominis ja C. parvum aiheuttavat suurimman osan ihmisen infektioista. C. hominis aiheuttaa infektioita vain ihmiselle, kun taas C. parvum myös muille nisäkkäille.

Miten cryptosporidium tarttuu?

Cryptosporidium tarttuu ihmisen tai eläimen ulosteella saastuneen 

• juomaveden
• uimaveden
• elintarvikkeen välityksellä.

Se voi tarttua myös suoraan ihmisestä toiseen tai eläimestä ihmiseen. 

Cryptosporidium on hyvin tartuttava, vain kymmenkunta tartuntamuotoa eli ookystaa riittää aiheuttamaan infektion.

Kryptosporidien ookystat kestävät hyvin erilaisia ympäristöolosuhteita. Ne säilyvät hengissä kuukausia kosteassa maaperässä tai vedessä. 

Tavallinen veden kloorikäsittely tai jodi eivät tehoa ookystiin. Keittäminen viiden minuutin ajan tuhoaa ne vedestä. Saastunut vesi on aiheuttanut maailmalla suuria epidemioita: vuonna 1993 Milwaukeessa USA:ssa yli 400 000 henkilöä sairastui. 

Elintarvikevälitteisiä epidemioita on kuvattu saastuneesta omenasiideristä, kanasalaatista ja maidosta. Cryptosporidiumia on löydetty myös ostereista ja raaoista vihanneksista.

Miten cryptosporidiumin tarttuminen ehkäistään?

Voit välttää cryptosporidiumin tarttumista seuraavilla keinoilla:

• Juo ainoastaan puhdistettua vettä
• Pese raa’at vihannekset huolellisesti ennen syöntiä 
• Vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita
• Pese kädet saippualla ennen ruuan valmistusta, ennen ateriaa, WC-käynnin jälkeen ja koskettuasi koti- tai hyötyeläimiä
• Käytä suojavarusteita ja noudata hyvää käsihygieniaa tuotantoeläimistä saatavien tartuntojen torjumiseksi

Mitkä ovat kryptosporidioosin oireet?

Oireet alkavat yleensä viikon kuluttua tartunnasta. Itämisajan vaihteluväli on 1‒22 vuorokautta. 

Yleisin oire on itsestään rajoittuva, vaikeusasteeltaan ja kestoltaan vaihteleva vesiripuli. Muita oireita voivat olla: 

• vatsakipu
• lievä kuume
• pahoinvointi
• oksentelu
• ruokahaluttomuus. 

Yleensä oireet kestävät 2–4 vuorokautta, mutta ne voivat jatkua jopa neljä viikkoa. 

Tartunta voi olla myös oireeton. Vastustuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä, kuten HIV- ja elinsiirtopotilailla tauti voi olla vakava, jopa henkeä uhkaava.

Miten cryptosporidium todetaan?

Cryptosporidium todetaan yleensä ulostenäytteestä, PCR-tutkimuksella tai erikoisvärjäyksellä. Sen voi myös todeta antigeeniosoituksella. 

Miten kryptosporidioosia hoidetaan?

Kryptosporidioosin oireet rauhoittuvat yleensä itsestään. Jos raju vesiripuli johtaa kuivumiseen, korjataan se nestehoidolla sairaalassa. 

Vastustuskyvyltään alentuneiden henkilöiden vakavissa infektioissa käytetään erityisluvalla määrättävää nitatsoksanidi-lääkettä.

Miten paljon kryptosporidioosia esiintyy ja miten sitä seurataan?

Kryptosporidioositapausten määrä on lähes 20-kertaistunut verrattuna 2000-luvun alkuun. 

Lisääntymistä selittävät osittain PCR-menetelmän käyttöönotto sekä vasikoiden lisääntyneet Cryptosporidium parvum ‑löydökset. 

Kliiniset laboratoriot ilmoittavat kryptosporidilöydökset Tartuntatautirekisteriin. Kryptosporideja ei tutkita THL:n laboratorioissa eikä THL seuraa taudin esiintymistä ajantasaisesti. Paikalliset terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa epidemioiden havaitsemisessa ja torjunnassa.

Torjuntatoimien kohdentamiseksi tartuntalähteitä ja ‑reittejä tulee selvittää. Nautakarjan parissa työskentelevät tarvitsevat hygieniaohjeistusta.