Elintapaohjauksen tarkistuslistoista tukea yhdyspintatyön suunnitteluun

Elintapaohjauksen tavoitteena on tukea terveyttä ja hyvinvointia edistävien elintapojen muodostumista. Kestävillä elintapamuutoksilla voidaan parantaa elämänlaatua sekä vähentää monien kroonisten sairauksien syntymistä ja lääketieteellisten toimenpiteiden tarvetta.

Suomessa aikuisväestöstä arviolta vähintään neljänneksellä on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tämä aiheuttaa merkittävää haittaa yksilön elämänlaatuun, mutta myös paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Tyypin 2 diabetes on yksi esimerkki sairaudesta, jonka esiintyvyyttä on mahdollista ehkäistä elintapaohjauksella.  

Elintapaohjauksen onnistuminen edellyttää laajaa verkostoyhteistyötä 

Hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Vastaavasti kuntien tulee tukea asiantuntijuudellaan hyvinvointialuetta. Lisäksi yhteistyötä on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 

Kuntien elintapaohjaus tapahtuu pääosin varhaiskasvatuksessa, koulutuspalveluissa, nuorisotyössä, liikunta- ja kulttuuripalveluissa ja muissa kuntien kansalaistoimintaa koskevissa palveluissa sekä viestinnässä. 

Hyvinvointialueella elintapaohjaus on keskeinen osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jonka toteutuksesta vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit, sairaanhoitajat ja ravitsemusterapeutit, sekä muut asiantuntijat. 

Laadukkaan ja vaikuttavan elintapaohjauksen toteuttamisen edellytys on toimijoiden välinen tiivis yhteistyö, yhteisesti sanoitetut tavoitteet ja roolitetut toimintamallit. 

Tarkistuslistat tukevat elintapaohjauksen toteuttamista

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut elintapaohjauksen tarkistuslistan hyvinvointialueille elintapaohjauksen yhdyspintapalvelujen suunnitteluun ja valmisteluun. 

Terve Kunta -verkostossa on kehitetty elintapaohjauksen tarkistuslista kuntien näkökulmasta. 

Kuntien käyttöön luotua tarkastuslistaa voidaan käyttää elintapaohjauksen suunnittelun ja arvioinnin työvälineenä. Tarkastelua voidaan toteuttaa kulttuurihyvinvoinnin, arjen fyysisen aktiivisuuden ja ravitsemusterveyden edistämisen sekä päihteiden käytön ehkäisyn näkökulmista. 

Kuntien elintapaohjauksen neljä keskeistä osa-aluetta 

1.    Johtaminen ja hallinto. Johdon pitää sitoutua elintapaohjauksen toteuttamiseen kokonaisuutena aina strategiasta taloussuunnitteluun asti. Oleellista on, että elintapaohjaus sisältyy kaikkien toimijoiden tavoitteisiin. 
2.    Resurssit. Elintapaohjauksen toteuttaminen vaatii henkilöstöresurssien lisäksi myös riittävää osaamista ja panostuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. 
3.    Sujuvat ja vaikuttavat palvelupolut. Elintapaohjausta tapahtuu kunnassa laajasti eri palveluissa, joten jokaisen tahon on tunnistettava oma roolinsa. Työssä tarvitaan verkostoja ja työvälineitä. Tärkeää on varmistaa yhteistyö myös hyvinvointialueen ja alueen muiden toimijoiden, kuten järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. 
4.    Toiminnan ja sen vaikuttavuuden arviointi. Systemaattisesti ja laadukkaasti toteutettu toiminnan ja sen vaikutusten arviointi auttaa kehittämään toimintaa.  

Lähteet 

Kuntien elintapaohjauksen tarkastuslista 

Elintapaohjauksen tarkastuslista julkaistu (tiedote, stm.fi) 

Lisätietoja 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 6 § ja 7 § (finlex.fi)
 

Tanja Tilles-Tirkkonen
Hyvinvointikoordinaattori, TtT, Kuopion kaupunki

Tanja Tasala
kehittämispäällikkö, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, THL