EU:n neuvoston suositus mikrobilääkeresistenssin torjuntatoimien tehostamiseksi
Euroopan komissio julkaisi 13.6. EU:n neuvoston suosituksen mikrobilääkeresistenssin torjuntatoimien tehostamisesta EU:n alueella yhteinen terveys (One Health) -lähestymistavan pohjalta.
”Suomen ja muiden EU:n jäsenmaiden kannalta oleellista on, että neuvoston suositus korostaa kansallisten toimintaohjelmien merkitystä mikrobilääkeresistenssin torjunnassa”, toteaa THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 168 perusteella EU:n neuvosto voi antaa komission ehdotuksesta kansanterveyteen liittyviä suosituksia. Nyt annettu suositus on hyvin kattava ja sisältää kaikki mikrobilääkeresistenssin torjunnan kannalta oleelliset osa-alueet.
Mikrobilääkeresistenssin kehittyminen on globaali, kaikkia koskettava asia, mutta eri maat ja alueet ovat erilaisessa asemassa sen suhteen, mikä tämänhetkinen resistenssitilanne on ja mitkä ovat tehokkaimmat toimet resistenssin torjumiseksi.
EU on panostanut mikrobilääkeresistenssin torjuntaan viime vuosina mm. suuntaamalla varoja tutkimukseen ja kehityshankkeisiin. Neuvoston suositus on lisäkeino, jolla jäsenmaiden huomiota kiinnitetään tämän merkittävän ongelman torjuntaan.
Suomea koskee mikrobilääkkeiden kokonaiskäytön yhdeksän prosentin vähennystavoite
Neuvoston suositus asettaa EU:lle ja kullekin jäsenmaalle tavoitteet mikrobilääkeresistenssin ja mikrobilääkkeiden kokonaiskäytön vähentämiseksi.
Suomelle osoitettu yhdeksän prosentin mikrobilääkkeiden kokonaiskäytön vähennystavoite on huomattava. Se vastaa suunnilleen kaikkien suomalaisten sairaaloiden yhteenlaskettua mikrobilääkekäyttöä.
Mikrobilääkkeiden kulutus on Suomessa laskenut koko 2010-luvun ajan. Infektioiden ehkäisyllä, kuten pneumokokkirokotuksen ottamisella mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan, on ollut tässä iso merkitys.
Vuosien 2011–2019 välillä mikrobilääkkeiden käyttö on Suomessa vähentynyt 32 prosenttia.
”Mikrobilääkkeiden käytön osalta kehitys on ollut myönteistä, mutta varmasti myös meillä löydetään lisää keinoja, joiden avulla mikrobilääkkeiden käyttöä voidaan edelleen vähentää ilman, että potilaiden hoito vaarantuu. Kansallisella tasolla korostamme kuitenkin infektioiden ehkäisyn ja resistenttien mikrobien leviämisen estämisen merkitystä”, Jalava sanoo.
Lisätiedot
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artikla
Tutkimus: Pneumokokkirokotteen vaikutus mikrobilääkekäyttöön
Mikrobilääkkeiden käyttö, ECDC:n interaktiivinen verkkosivusto
Jari Jalava
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 6629
[email protected]
