Haitallisimpien PFAS-yhdisteiden pitoisuudet ovat pieniä suomalaisilla lapsilla – paikkakuntakohtaisia eroja kuitenkin löytyy
Suomalaislasten altistuminen PFAS-yhdisteille alittaa selkeästi matalan riskin rajan. Tämä selviää THL:n tutkimuksesta, jossa selvitettiin 1-vuotiaiden suomalaisten lasten altistumista neljälle haitallisimmalle PFAS-yhdisteelle.
PFAS-yhdisteitä eli perfluorattuja alkyyliyhdisteitä käytetään monissa kuluttajatuotteissa. Tunnetuimpia käyttökohteita ovat suksivoiteet, paistinpannujen tarttumattomat pinnoitteet ja vettähylkivät tekniset vaatteet. Lisäksi PFAS-materiaalit kestävät kuumaa, kylmää ja vahvoja kemikaaleja, mistä syystä niitä käytetään erittäin laajasti myös teollisuuden koneissa ja prosesseissa.
THL:n hankkeessa tutkittiin yhteensä 300 verinäytettä, jotka oli otettu vuoden 2020 aikana 1-vuotiailta lapsilta Turussa, Tampereella ja Oulussa.
Keskimääräiset PFAS-pitoisuudet Turun seudulta kerättyjen lasten verinäytteissä olivat noin viisi kertaa suuremmat kuin Tampereella ja yli kaksi kertaa suuremmat kuin Oulussa. Kaikissa kaupungeissa pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi alle Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) määrittämän matalan riskin pitoisuuden.
”Syitä paikkakuntakohtaisiin eroihin ei tiedetä ja ne ovatkin jatkotutkimusten aiheena. Pitoisuudet ovat kuitenkin alle matalan riskin rajan" sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko.
EFSA arvioi vuonna 2020, että herkin PFAS-yhdisteiden haittavaikutuksista on heikentynyt rokotteiden teho lapsilla. Korkeammilla pitoisuuksilla väestötutkimuksissa on havaittu myös yhteyksiä kohonneeseen kolesteroliin ja maksan toimintaan, mutta näihin liittyvä näyttö on epävarmempaa.
PFAS-yhdisteiden pitoisuudet lapsissa ovat laskeneet edellisestä mittauksesta – riskit terveydelle ovat pieniä
Suomalaisten 1-vuotiaiden lasten PFAS-pitoisuudet on aikaisemmin mitattu vain pienestä otoksesta vuonna 2005 syntyneitä kuopiolaislapsia. Tuolloin matalan riskin pitoisuus ylittyi noin kolmasosalla lapsista. Koska kaikkien neljän haitallisimmaksi tunnetun PFAS-yhdisteen käyttöä on rajoitettu EU:n alueella vuoden 2005 jälkeen, THL halusi selvittää tämänhetkiset pitoisuudet suhteessa matalan riskin rajaan.
Nyt tutkitussa vuonna 2019 syntyneiden lasten aineistossa 1-vuotiaiden lasten näytteiden pitoisuudet olivat noin 80 prosenttia pienempiä kuin vuonna 2005 syntyneiden 1-vuotiaiden kuopiolaislasten aineistossa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että PFAS-yhdisteiden terveysriskit suomalaisilla lapsilla ovat nykyään pieniä.
Jatkotutkimuksissa selvitetään lapsista kerättyjen taustatietojen avulla lasten veren PFAS-pitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä.
Teollisen mittakaavan PFAS-yhdisteiden käyttö alkoi 1950-luvulla, mutta niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisiin ominaisuuksiin havahduttiin laajasti vasta vuosituhannen vaihteessa. PFAS-yhdisteitä on määritelmästä riippuen tuhansia tai jopa miljoonia, mutta näistä vain pienen osan vaikutukset ihmiselle tunnetaan hyvin.
Monien haitallisimpien PFAS-yhdisteiden käyttöä on voimakkaasti rajoitettu ja ne on korvattu vähemmän haitallisilla yhdisteillä. Haitallisille PFAS-yhdisteille altistuminen voi kuitenkin jatkua vielä pitkään rajoitusten asettamisen jälkeen, sillä elimistöön jouduttuaan ne säilyvät siellä monia vuosia.
Lisätietoja:
Perfluoratut alkyyliyhdisteet 1-vuotiaiden lasten seerumissa (PFLAPSET) -hanke
Huolestuttavatko PFAS-yhdisteet? – Tule kuulolle Kansalliseen PFAS-webinaariin 10.1.2024
Panu Rantakokko
Tutkimuspäällikkö
THL
Puh: 029 524 6395
etunimi.sukunimi(at)thl.fi
