Helsingissä suonensisäisesti käytettyjen huumeiden kirjo yhä moninaisempi, rauhoittavien lääkkeiden ja muuntohuumeiden osuus kasvanut viime vuosina
Helsingissä käytetään pistämällä merkittäviä määriä yhä useampia eri huumeita. THL:n tuoreen ruiskuhuumejäämätutkimuksen mukaan etenkin bentsodiatsepiineihin kuuluvan alpratsolaamin ja muuntohuumeeksi luettavan synteettisen katinonin alfa-PVP:n käyttö kasvoi viimeisen vuoden aikana.
Tutkimuksen mukaan opioideihin kuuluva buprenorfiini, rauhoittava lääkeaine alpratsolaami ja stimulantti amfetamiini olivat yleisimmät pistämällä käytetyt huumeet Helsingissä vuoden 2023 syksyllä.
”Buprenorfiini ja amfetamiini ovat pitkään olleet yleisimpiä pistoskäytössä esiintyviä aineita, mutta viime vuosina näiden lisäksi rauhoittavien lääkeaineiden ja muuntohuumeisiin kuuluvien synteettisten katinonien pistoskäyttö on kasvanut. Tutkimustulosten perusteella samalla ruiskulla on monesti käytetty useita aineita, mikä viittaa eri yhdisteiden sekakäyttöön tai ruiskujen yhteiskäyttöön. Tämä lisää osaltaan käytön riskejä”, oikeustoksikologian tiimipäällikkö Teemu Gunnar THL:stä kertoo.
Tutkimuksen aineisto koostuu käytetyistä ruiskuista ja neuloista, jotka kerättiin viidestä sosiaali- ja terveysneuvontapisteestä eri puolilla Helsinkiä syksyllä 2023. Ruiskuhuumejäämätutkimus tuottaa laboratoriomenetelmin varmennettua tietoa pistämällä käytettyjen päihteiden esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista.
Kuva 1. Helsingin terveysneuvontapisteistä satunnaisesti kerätyistä huumeruiskuista todetut yleisimmät yhdisteet vuoden 2023 syys-lokakuun keräysjaksolla ilmoitettuna prosenttiosuuksin (%) kaikista kerätyistä ruiskuista. Suluissa kunkin aineen kohdalla on ilmoitettu vastaavasti viime vuonna todetut määrät prosenttiosuuksin (%).
Alpratsolaamia ja synteettisiä katinoneja esiintyy pistoskäytössä aiempaa enemmän, eri aineiden sekakäyttö yleistä
Noin kolmasosa tutkituista ruiskuista sisälsi alpratsolaamia. Alpratsolaamia käytetään luvallisesti lääkkeenä esimerkiksi vaikean ahdistuksen ja paniikkihäiriöiden hoidossa. Katukaupassa alpratsolaamia esiintyy laajalti laittomasti ulkomailta tuotavina Ksalol-tabletteina.
Opioidikorvaushoitovalmisteissa esiintyvän naloksonin osuus oli keräyshistorian suurin. Pistämällä tapahtuvaa käyttöä todettiin lisäksi useilla synteettisiin katinoneihin kuuluvilla muuntohuumeilla sekä esimerkiksi metamfetamiinilla.
Noin 47 prosenttia kaikesta pistämällä käytetystä buprenorfiinista oli peräisin Suomessa opioidikorvaushoidossa yleisesti käytetystä buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmisteesta (Suboxone) ja loput todennäköisesti ulkomailta tuodusta pelkästä buprenorfiinista (Subutex, Temgesic).
Yleisimpiä samalla ruiskulla käytettyjä aineyhdistelmiä olivat buprenorfiini ja bentsodiatsepiinit, sekä buprenorfiini ja amfetamiini. Bentsodiatsepiineja käytettiin pistämällä myös amfetamiinin ja synteettisten katinonien kanssa. Kaikkia edellä mainittuja aineryhmiä todettiin käytetyn myös samalla yksittäisellä ruiskulla.
Heroiinia, fentanyylia tai sen johdannaisia ei todettu yhdessäkään ruiskussa. Myöskään kokaiinin käytön kasvu ei juurikaan näy pistämällä tapahtuvassa huumeiden käytössä.
Pistosvälineiden jakamista ja uudelleenkäyttöä tulee välttää
Terveysneuvontapisteiden tavoitteena on vähentää päihdehaittoja. Käytettyjen pistosvälineiden vaihtaminen puhtaisiin sekä neuvonta on keskeinen osa toimintaa. Huumeiden pistoskäyttöön liittyy paljon riskejä.
”Sekä nuorten että pitkään huumeita suonensisäisesti käyttäneiden on hyvä muistaa, että pistosvälineet ovat henkilökohtaisia ja kertakäyttöisiä. Jauhettujen lääkkeiden suonensisäinen käyttö voi aiheuttaa vakavia ja kivuliaita kudosvauriota, jopa amputaatioita. Välineiden yhteiskäytössä on myös aina muistettava hiv:n ja virushepatiittien tarttumisen kohonneet riskit”, toteaa projektipäällikkö Anne Arponen THL:stä.
Huumeruiskujen ainejäämätutkimus kertoo luotettavasti keskeisiä tietoja huumeiden ongelmakäytöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista.
Kansallista tutkimusta tehdään osana laajempaa eurooppalaista verkostoa yhteistyössä Euroopan huumeviraston kanssa. Tutkimusasetelma mahdollistaa vertailun Euroopan kaupunkien välillä.
Suomessa huumeiden suonensisäinen käyttö eroaa edelleen merkittävästi esimerkiksi monista Länsi- ja Keski-Euroopan maista, joissa heroiini ja kokaiini ovat yleisesti suonensisäisesti käytettyjä huumeita buprenorfiinin ja amfetamiinin sijaan.
Lue lisää ruiskuhuumejäämätutkimuksesta:
thl.fi/ruiskuhuumejaamatutkimus
Lisätietoja
Teemu Gunnar
tiimipäällikkö, johtava asiantuntija
Oikeuskemiayksikkö, THL
[email protected]
puh. 029 524 8425
Anne Arponen
projektipäällikkö
Erityispalvelut-yksikkö, THL
[email protected]
puh. 029 524 6208
