Ruiskuhuumejäämätutkimus

Huumeruiskujen ainejäämätutkimus tuottaa uudentyyppisellä ja objektiivisella tavalla laboratoriomenetelmin varmennettua tietoa pistämällä käytettyjen päihteiden esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Lisäksi tutkimuksella pyritään selvittämään, käytetäänkö samalla ruiskulla useita eri päihteitä, sekä voidaan tunnistaa täysin uusia muuntohuumeita. 

Kansallista tutkimusta tehdään osana laajempaa eurooppalaista verkostoa. Lähestymistapaa kehitetään edelleen kansainvälisessä tutkimusryhmässä. Tutkimusasetelma on suunniteltu siten, että se mahdollistaa vertailun Euroopan kaupunkien välillä. Tutkimuksen vuosien 2017–2023 tulosten perusteella buprenorfiini ja amfetamiini ovat yleisimmät pistämällä käytetyt huumeet Suomessa. Vuonna 2023 todettiin myös poikkeuksellisen paljon rauhoittavan lääkeaineen alpratsolaamin käyttöä, sen ylittäessä tutkimustulosten perusteella jopa amfetamiinin yleisyyden pistoskäytössä. Länsi- ja Keski-Euroopassa heroiini ja kokaiini ovat puolestaan tyypillisesti yleisimpiä pistämällä käytettyjä yhdisteitä. Eri maiden välillä on merkittäviä eroja suonensisäisesti käytetyissä yhdisteissä.

Uudentyyppistä tietoa huumetilanteesta

Huumeiden käytön ja niiden käyttöön liittyvien yksityiskohtien määrittäminen on tutkimuksellisesti haasteellista. Huumeiden pistämällä tapahtuvasta käytöstä saatu tieto on aiemmin perustunut esimerkiksi huumeita käyttäville henkilöille tehtyihin kyselytutkimuksiin. Huumeita pistämällä käyttäviä ihmisiä on vaikea tavoittaa edustavasti, eikä heillä välttämättä ole oikeaa tietoa käytetystä yhdisteestä tai yhdisteistä. 

Huumeruiskujen ainejäämätutkimus tuottaa uudentyyppisellä ja objektiivisella tavalla tietoa pistämällä käytettyjen päihteiden esiintyvyydestä.  Tutkimukseen satunnaisesti poimituista käytetyistä ruiskuista ja neuloista analysoidaan moderneilla laboratoriomenetelmillä niistä löytyvät huume- ja lääkejäämät. Ruiskujen keruu tehdään täysin anonyymisti. Tutkimuksessa ei kerätä henkilötietoja, tai mitään muitakaan tietoja ruiskujen palautuksesta.

Tutkimuksella pyritään lisäksi selvittämään, käytetäänkö samalla ruiskulla useita eri päihteitä, tarkastelemaan käytetyissä huumeissa esiintyviä epäpuhtauksia sekä tunnistamaan täysin uusia muuntohuumeita. Lähestymistapa on uusi ja ensimmäiset tieteelliset julkaisut ovat vasta alle 10 vuoden takaa. 

Huumetilanteen ja sen kehittymisen tunteminen on keskeistä alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä poliittisessa päätöksenteossa, sekä kehitettäessä toimenpiteitä päihdehaittojen vähentämiseksi. Lisäksi huumeruiskujen ainejäämätutkimuksessa tuotetun tiedon avulla sosiaali- ja terveyspalvelut voivat kohdentaa haittoja ehkäiseviä ja vähentäviä toimenpiteitä, sekä saavat mahdollisuuden reagoida nopeasti, jos käytetyissä huumeissa tapahtuu nopeita tai vaarallisia muutoksia. 

Huumeruiskujen ainejäämätutkimus toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä

Vuonna 2017 toteutettiin ensimmäistä kertaa maailmassa kansainvälisen tiedeyhteisön toimesta monikansallinen ruiskuhuumejäämätutkimus (European Syringe Collection & Analysis Project Enterprise, ESCAPE). Suomen lisäksi tutkimusta oli käynnistämässä viisi muuta Euroopan maata yhteistyössä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) kanssa.  

Vuonna 2017 tutkimus toteutettiin eri puolilla Eurooppaa Suomen (Helsinki) lisäksi Ranskassa (Pariisi), Hollannissa (Amsterdam), Sveitsissä (Lausanne), Unkarissa (Budapest) ja Skotlannissa (Glasgow). Tutkimus on tämän jälkeen laajentunut ja viime vuosina tutkimukseen on osallistunut lisäksi maantieteellisesti Suomea lähempänä olevia maita, kuten Norja (Oslo), sekä Baltian maat Viro (Tallinna), Latvia (Riika) ja Liettua (Vilna). 

Suomessa tutkimus tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveysneuvontapisteiden kanssa

Huumeruiskujen ainejäämätutkimuksen aineisto koostuu käytetyistä ruiskuista ja neuloista. Tutkimuksessa huumeita käyttävien henkilöiden palauttamat käytetyt ruiskut ja neulat poimitaan satunnaisesti kahden viikon keräysjaksolla samanaikaisesti ympäri Eurooppaa käytettyjen ruiskujen keräyspisteistä. Suomessa tutkimuksesta ja sen toteutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kaikki tutkimuksessa tarvittavat ruiskujen ja neulojen laboratoriotutkimukset tehdään THL:n oikeustoksikologian laboratoriossa. Tutkimuksessa ovat THL:n lisäksi mukana Helsingin kaupunki ja Sininauha Oy.

Suomessa keräykset on tehty Helsingissä sijaitsevissa sosiaali- ja terveysneuvontapisteissä. Vuonna 2017 ja 2021–2023 keräykset tehtiin viidessä ja vuosina 2018–2020 kuudessa sosiaali- ja terveysneuvontapisteessä eri puolilla kaupunkia.

Huumeita käyttäville henkilöille suunnattuihin sosiaali- ja terveysneuvontapisteisiin palautetuista käytetyistä ruiskuista poimitaan satunnaisesti kahden viikon keräysjaksoilla noin 150–400 ruiskua. Kustakin pisteestä kerätään vähintään 30 ruiskua keräysjakson aikana. Terveysneuvontapisteisiin yleisesti palautuvien käytettyjen ruiskujen määrä perustuu arvioon, sillä palautusastioita ei avata eikä välineitä lasketa tarkasti. Palautumisprosentti on kuitenkin hyvin korkea ja asiantuntija-arvion mukaan Suomessa vähintään 95 % välineistä palautuu terveysneuvontapisteisiin (Henrikki Brummer-Korvenkontio, henkilökohtainen tiedoksianto, THL, 2020). Näin ollen ainejäämätutkimuksella saadaan hyvin edustava kuva mitä yhdisteitä käytetään pistämällä. 

Kansalliset tutkimustulokset vuonna 2023 

Vuoden 2023 keräykset toteutettiin syys-lokakuussa viidessä terveysneuvontapisteessä eri puolilla Helsinkiä (Kontula, Itäkeskus, Sörnäinen, Vallila, Taka-Töölö). Kyseiset pisteet ovat olleet jokaisena vuotena tutkimuksessa mukana. 

Saadut tulokset on esitetty kuviossa 1. Keskushermostoa lamaava opioidi buprenorfiini (Subutex, Suboxone) sekä keskushermostoa kiihottava (stimulantti) amfetamiini olivat vuonna 2023 1. ja 3. yleisimmät pistämällä käytetyt yhdisteet. Huumausaineeksi luokitelluista uni- ja rauhoittavista lääkeaineista (bentsodiatsepiinit) todettiin vuonna 2023 alpratsolaamin ja midatsolaamin käyttöä pistämällä. Alpratsolaamin käyttö oli poikkeuksellisen laajaa, toiseksi yleisintä buprenorfiinin jälkeen ja selvästi korkeinta koko mittaushistorian aikana. 

Uusimmassa tutkimuksessa syksyllä 2023 stimulanttivaikutuksia omaavien synteettisten katinonien osuus oli puolestaan edelleen korkea (14 %), mutta edellisen vuoden ennätyksellistä tasoa (23 %) matalampi. Synteettisiin katinoneihin kuuluvan Alfa-PVP:n osuus oli kuitenkin neljänneksi suurin buprenorfiinin, alpratsolaamin ja amfetamiinin jälkeen (noin 10 %).

Synteettiset katinonit ovat olleet ongelmakäytössä yleisimpiä muuntohuumeita Suomessa jo pitkään. Amfetamiinin käytön vähentyminen viime vuosina pistämällä onkin todennäköisesti korvautunut osittain synteettisten katinonien käytöllä.

Kuvio 1. Helsingin terveysneuvontapisteistä satunnaisesti kerätyistä huumeruiskuista todetut yleisimmät yhdisteet vuoden 2023 syys-lokakuun keräysjaksolla ilmoitettuna prosenttiosuuksin (%) kaikista kerätyistä ruiskuista. Suluissa on ilmoitettu kunkin aineen kohdalla vuonna 2022 todetut määrät.

Vuoden 2023 tutkimustulosten perusteella kaikesta pistämällä käytetystä buprenorfiinista lähes puolet (47 %) oli peräisin Suomessa opioidikorvaushoidossa yleisesti käytetystä buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmisteesta (Suboxone) ja loput todennäköisesti ulkomailta tuodusta pelkästä buprenorfiinista (Subutex). 

Heroiinia tai julkisuudessakin paljon esillä ollutta fentanyylia tai sen johdannaisia ei puolestaan todettu yhdessäkään ruiskussa vuonna 2023, kuten ei myöskään edellisenä vuonna 2022. 

Sekä vuonna 2022 että vuonna 2023 tutkimuksessa todettiin useampaa kuin yhtä huumausainetta lähes 20 % ruiskuista, mikä viittaa siihen, että samaa ruiskua oli mahdollisesti käytetty useampaan kertaan. Tyypillisiä löydöksiä olivat tällöin esimerkiksi amfetamiinin ja buprenorfiinin tai buprenorfiinin ja bentsodiatsepiinien (midatsolaami, alpratsolaami) käyttäminen samalla ruiskulla. Bentsodiatsepiineja käytettiin pistämällä myös amfetamiinin ja synteettisten katinonien kanssa.

Kansalliset tutkimustulokset koko tutkimusjakson aikana vuodesta 2017 lähtien

Tutkimustulosten perusteella buprenorfiini ja amfetamiinit (amfetamiini ja metamfetamiini) ovat olleet tyypillisesti yleisimmät pistämällä käytetyt huumeet Helsingin alueella lähes poikkeuksetta kaikissa keräyspisteisteissä tutkimuksen alusta saakka vuosina 2017–2023 (kuvio 2). Metamfetamiinin käyttö pistämällä tosin väheni merkittävästi vuodesta 2017 vuoteen 2019 ja oli edelleen vuonna 2023 suhteellisesti alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2017.

Alpratsolaamin käyttö nousi vuonna 2023 ennätykselliselle tasolle ja oli toiseksi yleisintä buprenorfiinin käytön jälkeen. Alpratsolaamin pistämällä tapahtuva käyttö oli merkittävästi korkeampaa vuonna 2023 kuin kertaakaan mittaushistorian aikana – alpratsolaamin käyttö on jäänyt aiempina vuosina aina alle 10% kaikista tutkituista ruiskuista.

Kuvio 2. Helsingin terveysneuvontapisteistä satunnaisesti kerätyistä huumeruiskuista todetut yleisimmät yhdisteet vuosina 2017–2023 ilmoitettuna prosenttiosuuksin (%) kaikista kerätyistä ruiskuista (Ruiskuhuumejäämätutkimus, THL).  

Yhdessäkään tutkitussa ruiskussa vuosina 2017 ja 2018 (n = 701) ei todettu heroiinia eikä fentanyylia tai sen voimakkaita johdannaisia. Vuonna 2019 heroiinia todettiin kahdessa ruiskussa, joka tarkoittaa sekin alle yhtä prosenttia kaikista tutkituista ruiskuista. Vuosina 2020–2023 heroiinilöydöksiä ei todettu yhtään. Heroiinin käyttö on Suomessa tällä hetkellä erittäin vähäistä. 

Jätevesitutkimusten perusteella (thl.fi/jatevesitutkimus) kokaiinin käyttö on ollut selvässä kasvussa väestötasolla viime vuosina, mutta ruiskuhuumejäämätutkimuksen perusteella kokaiinin käyttö pistämällä on edelleen hyvin vähäistä. Laajalti väärinkäytettyjä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä (bentsodiatsepiineja) käytetään puolestaan pistämällä jonkin verran, mutta käyttö on ollut aiemmin vähäisempää kuin buprenorfiinilla tai amfetamiinilla. Vuonna 2023 alpratsolaamin käyttö ylitti kuitenkin jopa amfetamiinin käytön pistämällä.

Muuntohuumeiden käytön osuus pistämällä oli tutkimusten perusteella melko alhainen vuosina 2017–2020 verrattuna perinteisempiin huumeisiin. Suurin osa pistämällä käytetyistä muuntohuumeista oli stimulanttivaikutuksia omaavia synteettisiä katinoneja. Kuluttajamarkkinoilta kiellettyjä psykoaktiivisia aineita (KKP-aineita) tai muita muuntohuumeena markkinoille tulleita yhdisteitä todettiin sekä vuonna 2017 että 2018 noin neljässä prosentissa ruiskuista. Vuonna 2019 ja 2020 osuus oli enää noin 1,5 prosenttia. Osa muuntohuumeista oli tutkimusvaiheessa jo luokiteltu huumausaineeksi, kuten ainoa 10 yleisimmin käytetyn yhdisteen joukossa vuonna 2020 ollut alfa-PVP. Vaikka prosentuaalisesti muuntohuumeiden käyttö jäi alhaiseksi verrattuna yleisimpiin aineisiin, todettiin esimerkiksi vuoden 2018 tutkimuksessa alfa-PVP:n lisäksi lukuisia erilaisia synteettisiä katinoneja, kuten alfa-PHP, alfa-PVT, alfa-PEP, alfa-PBP, 4-kloori-alfa-PVP, 4-fluori-alfa-PVP, N-etyyliheksedroni, 4-CMC, MDPV, MDPPP ja MDPBP. Näistä yleisin oli alfa-PHP, jota todettiin kymmenessä ruiskussa (2,5 %). 

Merkille pantavaa pistämällä tapahtuvassa huumeiden käytössä on, että viimeisen kolmen vuoden aikana synteettisten katinonien osuus on ollut selkeästi aiempaa korkeampi. Vuonna 2021 synteettisiä katinoneja (alfa-PHP, MDPHP) todettiin noin 9 prosentissa ruiskuja, vuonna 2022 23 prosentissa ja vuonna 2023 16 prosentissa ruiskuja. Viimeisen kahden vuoden aikana todetut synteettiset katinonit olivat alfa-PVP, alfa-PHP ja alfa-PiHP.

Kansallisten tulosten perusteella vuosina 2017–2019 5–15 prosenttia kaikesta pistämällä käytetystä buprenorfiinista oli peräisin Suomessa opioidikorvaushoidossa yleisesti käytetystä buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmisteesta (Suboxone) ja loput todennäköisesti ulkomailta tuodusta pelkästä buprenorfiinista (Subutex). Toisen Suomessa opioidikorvaushoidossa käytetyn yhdisteen eli metadonin osuus oli huomattavasti alhaisempi, noin 0,5–2 prosenttia kaikista ruiskuista. Vuonna 2023 metadonia ei todettu ainoastakaan ruiskusta. Vuosina 2020–2022 Suboxonen osuus puolestaan kasvoi ollen 23–24 prosenttia kaikesta käytetystä buprenorfiinista ja edelleen vuonna 2023 47 prosenttiin. 

Tutkimus osoittaa huumetilanteen erot maiden välillä

Suomen kansallinen huumausainetilanne eroaa pistämällä käytettyjen aineiden suhteen merkittävästi yleisestä eurooppalaisesta tilanteesta. Esimerkiksi Länsi- ja Keski-Euroopassa heroiini ja kokaiini ovat yleisesti pistämällä käytettyjä yhdisteitä (kuva 1). Verrattuna muihin tutkimuksessa mukana olleisiin maihin, Suomessa käytetään pistämällä buprenorfiinia ja amfetamiineja poikkeuksellisen paljon. 

Kuva 1. Pistämällä käytettyjen yhdisteiden osuudet seitsemässä Euroopan kaupungissa vuonna 2019 ruiskuhuumejäämien perusteella. Lähde: European Drug Report 2020: Trends and Developments. EMCDDA, 2020. Kuva aukeaa suurempana klikkaamalla (pdf 87 kt).

Kansainvälinen tutkimus laajenemassa 

Tutkimuksen ensimmäisen seitsemän vuoden aikana kertyneet kokemukset ovat osoittaneet lähestymistavan toimivuuden pistämällä tapahtuvan huumeiden käytön arvioinnissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.  Tutkimusta ja lähestymistavan kehittämistä jatketaan tulevina vuosina. Tänä vuonna (2023) tutkimukseen osallistuu jälleen useita Euroopan maita. Tutkimukseen osallistuukin noin kolminkertainen määrä maita verrattuna tutkimuksen käynnistymisvuoteen 2017. Kansainvälisiä tutkimustuloksia julkaistaan sekä EMCDDA:n toimesta, että tieteellisinä julkaisuina. EMCDDA toimii myös tutkimuksen rahoittajana. EMCDDA muuttuu heinäkuussa 2024 Euroopan huumevirastoksi, European Union Drugs Agency  (EUDA). 

Julkaisut

Kansainvälinen vertailututkimus (EMCDDA)

Kansainvälisen vertailututkimuksen tulokset (EMCDDA)

Drugs in syringes from six European cities: results from the ESCAPE project 2017. EMCDDA, 2019.

European Drug Report 2020: Trends and Developments. EMCDDA, 2020.

Tibor Brunt, Elodie Lefrancois, Teemu Gunnar, ym.: Substances detected in used syringes of injecting drug users across 7 cities in Europe in 2017 and 2018: The European Syringe Collection and Analysis, International Journal of Drug Policy 95 (2021) 103130.

Lisätietoja

Teemu Gunnar
johtava asiantuntija, tiimipäällikkö
oikeuskemiayksikkö/oikeustoksikologia
puh. 029 524 8425

Anne Arponen
projektipäällikkö
Erityispalvelut -yksikkö
puh.  029 524 6208

sähköpostit: [email protected]