Hinkuyskätartuntoja Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla – kansallisesti tapausmäärissä ei merkittävää nousua
Suomessa on tänä vuonna raportoitu toistaiseksi yhteensä 121 hinkuyskätapausta, joista suurin osa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Määrä on hieman enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, mutta silti pitkälti samaa tasoa kuin ennen koronapandemiaa.
”Varsinais-Suomen ja Uudenmaan tapaukset ovat olleet ainakin toistaiseksi melko pieniä rypäitä ja rajoittuneet pääosin koululuokkiin tai harrastejoukkueisiin. Lisäksi alueilla on todettu yksittäisiä tartuntoja myös muussa väestössä, mutta tällä hetkellä ei ole viitteitä taudin laajemmasta leviämisestä”, sanoo THL:n tartuntatautilääkäri Santtu Heinonen.
Suomen tilanne on tällä hetkellä hyvä myös verrattuna moneen Keski-Euroopan maahan. Esimerkiksi Hollannissa ja Tšekissä on kuluneen vuoden aikana todettu huomattava määrä hinkuyskätapauksia. Myös muissa Pohjoismaissa tapauksia on ollut selvästi enemmän kuin Suomessa.
Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana
Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana. Taudin alkuvaiheessa se tarttuu hyvin herkästi, mutta tartuttavuus vähenee vähitellen. Sairastunut ei ole enää tartuttava, kun oireiden alusta on kulunut 3 viikkoa.
Hinkuyskän tyypillinen oire on useita viikkoja, jopa 2–3 kuukautta kestävä yskä, joka muuttuu yleensä vähitellen puuskittaiseksi. Erityisesti pienillä lapsilla yskä voi olla tikahduttavaa ja sisäänhengitys voi vaikeutua, jolloin kuuluu hinkuva ääni yskänpuuskan loppuvaiheessa. Yskänpuuskan lopussa lapsi saattaa myös oksentaa. Puuskien välillä potilas on yleensä hyväkuntoinen ja vähäoireinen.
Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, jos hoito päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa. Tartuttavuus loppuu 5 vuorokauden kuluttua antibiootin aloituksesta. Jos oireiden alusta on kulunut yli kuukausi, antibiootista ei ole enää hyötyä. Pikkulapset hoidetaan usein sairaalassa.
Hinkuyskä on erityisen vaarallinen alle kuuden kuukauden ikäisille rokottamattomille tai puuteellisesti rokotetuille pikkulapsille. Erityisen riskiryhmän muodostavat alle kolmen kuukauden ikäiset lapset, jotka eivät ole vielä ehtineet saada ensimmäistä hinkuyskärokoteannosta.
Hinkuyskää voidaan testata joko nenänielusta PCR-testillä tai verinäytteestä vasta-ainemäärityksellä. Hinkuyskän testaaminen ei nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa ole yleensä tarpeen tavallisten ylähengitystieoireiden yhteydessä, mikäli henkilöllä ei ole tiedossa kontaktia hinkuyskätapaukseen, eivätkä oireet erityisesti viittaa hinkuyskään. Testiin hakeudutaan aina terveydenhuoltohenkilökunnan lähetteellä.
Hinkuyskärokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan
Suomessa kaikki lapset ja nuoret aikuiset saavat hinkuyskärokotukset maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Taudin ehkäisyn kannalta on tärkeää, että kaikki ottavat rokotusohjelman mukaiset rokotukset ajallaan. Muualla Euroopassa todettujen hinkuyskäepidemioiden vuoksi matkailijoiden on tärkeää huolehtia matkailijoiden rokotussuojasta, erityisesti jos matkustetaan pienten lasten kanssa.
Hinkuyskärokotukset annetaan kolmen, viiden ja 12 kuukauden iässä ja tehosteet vielä neljän, 14:n ja 25 vuoden iässä. Lisäksi alle vuoden ikäisten lasten kanssa työskentelevillä tartuntatautilaki edellyttää tehosterokotusta viiden vuoden välein.
Hinkuyskän rokotuskattavuus on Suomessa varsin hyvä. Nykyään käytössä olevan hinkuyskärokotteen teho bakteerin aiheuttamaa tautia vastaan on noin 80 prosenttia. Rokote suojaa imeväisikäisiä vauvoja tehokkaasti vakalta taudilta.
THL seuraa tilannetta ja arvioi tarvittaessa myös rokotussuositusta. Tämänhetkisen tilanteen perusteella suositusta ei ole tarvetta muuttaa.
Lisätiedot
Jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, hinkuyskä-, polio- ja Hib -yhdistelmärokotteet (THL)
Increase of pertussis cases in the EU/EEA (ECDC)
Santtu Heinonen
tartuntatautilääkäri
THL
p. 029 524 8557
tartuntatautilaakari(a)thl.fi
Hanna Nohynek (rokotukset)
ylilääkäri
THL
p. 029 524 8246
[email protected]
