Hinkuyskä
Mikä on hinkuyskä?
Hinkuyskä on Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama ylähengitysteiden infektio. Hinkuyskää esiintyy kaikenikäisillä, mutta tauti on vaarallisin alle 6 kuukauden ikäisille ja puutteellisesti rokotetuille alle 1-vuotiaille.
Miten hinkuyskä tarttuu?
Hinkuyskä tarttuu tautia sairastavasta henkilöstä pisaratartuntana.
Tartuttavuus on suurimmillaan aivan taudin alkuvaiheessa ja vähenee taudin kestäessä. Kolmen viikon sairastamisen jälkeen tartuttavuus on yleensä ohi. Antibioottihoidolla tartuttavuus loppuu viiden päivän kuluttua hoidon alusta (ks. Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapauksen yhteydessä).
Rokottamattomat tai osittain rokotetut lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua hinkuyskään. Hinkuyskän voi sairastaa useita kertoja elämänsä aikana, sillä sairastettu tauti ei anna pysyvää suojaa uutta tartuntaa vastaan.
Miten hinkuyskän tarttuminen ehkäistään?
Hinkuyskän esiintymistä väestössä ehkäistään rokotuksin.
Hinkuyskärokote sisältyy viitosrokotteeseen (DTaP-IPV-Hib). Sen perussarja koostuu kolmesta rokoteannoksesta, jotka annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden iässä. Koska hinkuyskä on erityisen vaarallinen pienille imeväisille, perusrokotussarjan rokotteet on tärkeä ottaa ajallaan, jolloin rokotesuoja saavutetaan mahdollisimman nopeasti.
Tehosteannokset hinkuyskää vastaan annetaan rokotusohjelman mukaisesti 4-vuotiaana osana nelosrokotetta (DTaP-IPV) ja 14–15-vuotiaana sekä 25-vuotiaana yhdessä kurkkumätä- ja jäykkäkouristustehosteiden kanssa (dtap).
Lisäksi pääsääntöisesti alle yksivuotiaiden kanssa työskenteleville annetaan tehosterokote (dtap) viiden vuoden välein.
Suosittelemme hinkuyskärokotetta myös raskaana oleville. Äidin rokottaminen suojaa syntyvää lasta hinkuyskältä. Lue lisää raskaana olevien rokotuksista:
- Nuorten ja aikuisten kurkkumätä- jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokote (dtap)
- Raskaana olevien rokotukset
Lisätietoa hinkuyskän ehkäisystä rokottein:
Kurkkumätä-, jäykkäkouristus-, hinkuyskä-, polio- ja Hib-rokotteet
Hinkuyskän leviämistä voidaan eräissä erityistilanteissa ehkäistä myös antibiooteilla. Ennalta ehkäisevää antibioottihoito suositellaan erityisesti silloin, kun tartunnan saaneen lähipiirissä on pieniä vauvoja tai yli 36 raskausviikolla olevia naisia.
Tarkempaa tietoa hinkuyskän leviämisen ehkäisystä ja muun muassa rokotuksista epidemiatilanteessa:
Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä
Mitkä ovat hinkuyskän oireet?
Hinkuyskän tyypillinen oire on useita viikkoja kestävä puuskittainen yskä.
Hinkuyskän oireet alkavat 1–3 viikon kuluttua tartunnasta. Tauti alkaa yleensä lievillä ylähengitystieoireilla, jotka muistuttavat tavallista flunssaa. Tyypillinen puuskittainen yskä ilmenee noin 1–2 viikon kuluessa ensi oireista. Yskänpuuskat esiintyvät etenkin öisin. Aikuisilla tautiin ei yleensä liity vakavampia oireita, vaan taudinkuva rajoittuu yleensä pitkittyneeseen, puuskittaiseen yskään.
Lapsilla sisäänhengitys voi yskänpuuskan yhteydessä vaikeutua, jolloin saattaa kuulua hinkuyskälle tyypillinen hinkuva ääni. Lapsilla yskänpuuskat voivat myös päättyä limaoksennukseen. Puuskien välillä potilas voi olla hyväkuntoinen ja vähäoireinen.
Myös pikkuvauvoilla hinkuyskä voi taudin alkuvaiheessa muistuttaa tavallista flunssaa. Yskä voi olla puuskittaista ja siihen voi liittyä hengitysvaikeutta tai sinistelyä, mutta se saattaa myös puuttua kokonaan. Pienellä vauvalla taudin ensioireena voi olla myös hengityskatkokset, sinistely tai oksentelu.
Mitkä ovat hinkuyskän jälkitaudit ja seuraukset?
Hinkuyskä on erityisen vaarallinen imeväisikäisille lapsille. Erityisessä riskissä ovat alle 6 kuukauden ikäiset pikkuvauvat, joille tauti on hengenvaarallinen. Tauti voi kuitenkin olla vakava kaikille alle yksivuotiaille lapsille, etenkin jos rokotesuoja on puutteellinen.
Rokotetuille isommille lapsille ja aikuisille hinkuyskä ei yleensä ole vaarallinen. Koska tauti kuitenkin tarttuu herkästi, on tartuntoja tärkeä pyrkiä estämään kaikissa ikäryhmissä, jotta tauti ei pääsisi leviämään pikkuvauvoihin. Lisätietoa siitä, miten hinkuyskää estetään leviämästä sairastuneen läheisiin, on terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa toimenpideohjeessa.
Toimenpideohje hinkuyskätapauksiin
Miten hinkuyskä todetaan?
Hinkuyskää voidaan testata joko nenänielusta PCR-testillä tai verinäytteestä vasta-ainemäärityksellä.
Hinkuyskän laboratoriotutkimukset
Milloin hinkuyskän testaaminen on tarpeen?
Hinkuyskän testaaminen on aiheellista aina jos pikkuvauvalla epäillään hinkuyskää. Jos isommalla, rokotetulla lapsella tai aikuisella on hinkuyskälle tyypillinen, puuskittainen tai yli 3–4 viikkoa kestävä yskä, voi hinkuyskän testaaminen olla aiheellista.
Testaamisen tarpeeseen vaikuttavat muun muassa epidemiologinen tilanne, onko henkilö ollut tekemisissä hinkuyskää sairastavan henkilön kanssa, kuinka tyypillisiä oireet ovat ja onko lähipiirissä pieniä vauvoja tai raskaana olevia naisia.
Testiin hakeudutaan lääkärin lähetteellä.
Miten hinkuyskää hoidetaan?
Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, joka tehoaa parhaiten, jos se aloitetaan 1–2 viikon kuluessa taudin alusta. Pikkulapset hoidetaan usein sairaalassa.
Yli kuukauden kestäneeseen hinkuyskään antibiootista ei ole apua, vaan oireet häviävät vähitellen useiden viikkojen kuluessa.
Miten paljon tautia esiintyy ja miten sitä seurataan?
Hinkuyskää esiintyy vuosittain Suomessa.
Hinkuyskä on valvottava tartuntatauti ja kliiniset laboratoriot ovat velvollisia ilmoittamaan kaikista hinkuyskätapauksista tartuntatautirekisteriin. Tartunnan jäljityksestä vastaavat oman hyvinvointialueen tartuntatautiviranomaiset.
