Hyvinvointialueet alkavat saada valtionrahoitusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön perusteella
Hyvinvointialueet alkavat saada valtionrahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön (HYTE) ja sen tuloksellisuuden perusteella. Jaettava summa on yhteensä 217 miljoonaa euroa, mikä on noin yksi prosentti hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta. HYTE-rahoitus otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa vuonna 2026.
”Vaikka jaettava summa kuulostaa pieneltä, on se hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön näkökulmasta merkittävä”, sanoo johtava asiantuntija Timo Ståhl THL:stä.
Raha ei ole korvamerkittyä vaan yleiskatteellista, eli se sisältyy hyvinvointialueen saamaan valtion rahoitukseen. Hyvinvointialue voi käyttää saamansa summan siten kuin se parhaaksi näkee sille osoitettujen tehtävien hoitamiseksi.
Tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita toimintaan, joka edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä heidän toiminta- ja työkykyään. Hyvinvoinnin ja terveyden koheneminen auttaa myös hillitsemään sote-palvelujen kustannusten kasvua.
”Jos hyvinvointialue käyttäisi HYTE-rahan ehkäisevään työhön, se voisi vahvistaa esimerkiksi liikuntaneuvontaa, ravitsemusneuvontaa tai ehkäisevää päihdetyötä. On selvää, että painopisteen siirtäminen ehkäiseviin palveluihin tarvitsee erityisosaajia”, toteaa Pirkanmaan hyvinvointialueen ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen.
HYTE-kerroin palkitsee aktiivisia hyvinvointialueita
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on uudentyyppinen valtionrahoituksen kriteeri, sillä hyvinvointialue voi vaikuttaa siihen omilla toimillaan.
Tähän asti valtionrahoituksen keskeinen periaate on ollut se, että rahoituksen määrä perustuu lakisääteisten palvelutehtävien laskennallisiin kustannuksiin. Rahoitus on määräytynyt tekijöistä, joihin omilla toimilla ei ole voinut suoranaisesti vaikuttaa.
Valtionrahoitus jaetaan niin sanotun HYTE-kertoimen perusteella. Kerroin muodostuu prosessi-indikaattoreista, joilla mitataan hyvinvointialueen toimintaa, esimerkiksi rokotuskattavuutta tai tuen tarpeen selvittämistä niiden koululaisten osalta, jotka eivät ole osallistuneet määräaikaisiin terveystarkastuksiin.
Toinen puolikas kertoimesta määräytyy tuloksellisuuden perusteella, eli millainen muutos on saatu aikaan väestön hyvinvoinnissa ja terveydentilassa. Onko alue esimerkiksi onnistunut vähentämään ikääntyneiden lonkkamurtumia tai NEET-nuorten osuutta (nuoret, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa eivätkä asevelvollisuutta suorittamassa).
HYTE-kerroin palkitsee aktiivisia hyvinvointialueita. Peruslähtökohtana on, että kaikki saavat jotain jaettavasta summasta, mutta ne, joiden työ on ollut laadukkaampaa ja jotka ovat saaneet tuloksia aikaan, saavat rahaa enemmän. Mekanismi on siis päinvastainen kuin esimerkiksi palvelutarvetekijässä, jonka mukaan rahoitusta saa sitä enemmän, mitä enemmän tiettyä sairautta hyvinvointialueella on.
”Vaikka HYTE-kerroin otetaan käyttöön vasta kolmen vuoden päästä, laakereille ei voi jäädä makaamaan. Nyt tehtävä työ vaikuttaa indikaattoreihin, joiden perusteella kerroin lasketaan syksyllä 2025”, sanoo Timo Ståhl.
Lisätiedot
Prosessi- ja tulosindikaattorit: HYTE-kerroin – kannustin hyvinvointialueille
Timo Ståhl
johtava asiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Puh. 029 524 7128
[email protected]
Maarit Varjonen-Toivonen
ylilääkäri
Pirkanmaan hyvinvointialue
Puh. 050 574 4950
[email protected]
