Hyvinvointialueet kehittävät vaikuttavuusarviointia yhteisessä verkostossa
Sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelu tai hoito on vaikuttavaa silloin, kun se tuottaa mitattavia terveyshyötyjä ja hyvinvointia. Palvelujärjestelmän näkökulmasta resursseja pyritään kohdentamaan hoitomuotoihin, jotka tuottavat niitä mahdollisimman paljon. Yhtenä tärkeänä mittarina pidetään asiakkaan tai potilaan elämänlaadun paranemista.
Vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista edistetään niin hyvinvointialueilla kuin kansallisesti esimerkiksi Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) koordinoi ohjelmassa yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa vaikuttavuusverkostoa, jossa hyvinvointialueet kehittävät erilaisia palvelujen vaikuttavuutta edistäviä ratkaisuja. Lisäksi THL kehittää kansallista sote-tietopohjaa, jonka tukemana hyvinvointialueet voivat tehdä vaikuttavia ratkaisuja.
Vaikuttavuuden mittaamisen ydinosaaminen on hyvinvointialueilla
Vaikuttavuusverkostoon kuuluu hyvinvointialueiden 14 vaikuttavuuspilottia sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen koordinoima vaikuttavuuskeskuspilotti, jossa on mukana kuusi pilottia viideltä hyvinvointialueelta, joissa on yliopistollinen sairaala.
”Ymmärrys palvelujen vaikuttavuudesta ja sen mittaamisesta syntyy arjen työssä hyvinvointialueilla. Vertaiskehittäminen sekä kokemusten ja tiivis tiedon vaihto hyvinvointialueiden välillä on nostettu keskeiseen rooli vaikuttavuustyössä”, sanoo STM:n erityisasiantuntija Anna Väinälä.
Vaikuttavuutta arvioitaessa on tärkeää, että käytössä oleva tieto on laadukasta. Vaikuttavuuspiloteissa on tarkoitus hyödyntää alueiden itse keräämien tietojen lisäksi THL:n kattavaa kansallista tietopohjaa ja ohjaavaa roolia hyvinvointialueiden kirjaamiskäytännöissä.
Ennalta ehkäisevä työ ja sosiaalipalvelut nostetaan terveydenhuollon rinnalle
Pilottien rahoitus tulee Suomen kestävän kasvun ohjelmasta ja jakautuu sekä terveydenhuollon palvelujen vaikuttavuuden että sosiaalihuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden vaikuttavuuden edistämiseen.
”Hienoa vaikuttavuuspiloteissa on se, että niissä on nostettu sosiaalipalvelujen ja ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuuden arviointi terveydenhuollon arvioinnin rinnalle. Vaikuttavuuden mittaamisesta on eniten tietoa ja kokemusta terveydenhuollosta, mutta väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta sekä sairauksien ennaltaehkäisy että sosiaalipalvelut ovat aivan oleellisia”, toteaa kehittämispäällikkö Unto Raunio THL:stä.
THL:n kattava tietopohja tukee vaikuttavuuden kehittämistä, sillä kansallisesti kattavien ja yhdenmukaisten tietojen avulla hyvinvointialueet voivat verrata oman alueensa tietoja muiden alueiden vastaaviin. Esimerkiksi vuonna 2023 käynnistynyt Sosiaalihuollon seurantarekisteri tarjoaa uutta ja uraauurtavaa tietoa myös vaikuttavuustyöhön. Myöhemmin käynnistyvä rakenteellisen sosiaalityön raportointi tulee täydentämään olemassa olevaa tietopohjaa merkittävällä tavalla.
Sosiaalihuollon ja ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuuden arviointi rinnakkain terveydenhuollon palvelujen kanssa on yksi keino integroida sote-palveluja lähemmäksi toisiaan sekä parantaa niiden kustannusvaikuttavuutta. Tavoitteena on tuoda kustannusvaikuttavuus näkyviin myös hoito- ja palvelusuosituksissa.
Lisätietoja:
Unto Raunio
kehittämispäällikkö, THL
[email protected]
Suomen kestävän kasvun ohjelma (thl.fi)
