Hyvinvointialueille yhtenäiset suositukset pitkäaikaissairaiden hoidon seurantaan
Pitkäaikaissairaiden hoidon seurantasuosituksia yhtenäistetään. Tavoitteena on julkaista kevään 2025 aikana hyvinvointialueille yhtenäiset suositukset kolmen pitkäaikaissairauden - diabeteksen, kroonisen munuaistaudin ja verenpainetaudin - seurantaan.
Kansallinen kehittäjäryhmä aloitti pitkäaikaissairaiden hoidon seurantasuositusten yhtenäistämisen helmikuussa. Ryhmässä on laaja edustus hyvinvointialueilta sekä asiantuntijajäseniä muun muassa Käypä hoito -toimituksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Kansallista kehittäjäryhmää johtavat apulaisylilääkäri Elina Tolvanen ja erikoissuunnittelija Emma Mononen Pirkanmaan hyvinvointialueelta (Pirha).
”Yhtenäisten seurantasuositusten tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairaiden hoidon laatua ja yhdenvertaisuutta koko maassa. Hanke on osaltaan askel kohti kestävämpää ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa Suomessa ”, kommentoi kansallisen kehittäjäryhmän asiantuntija, ylilääkäri Sara Launio THL:stä.
”Kansalliseen verkostoon on lyhyessä ajassa lähtenyt innokkaasti mukaan useita hyvinvointialueita ja tarve tämäntyyppiselle työskentelylle on tunnistettu”, kertoo Emma Mononen.
Pirha seurantasuositusten kehittämisen edelläkävijä
Pirhassa pitkäaikaissairaiden seurantasuositusta on valmisteltu jo pitkään. Seurantasuositukset ovat vahvasti arjen työssä mukana ja ne on kytketty terveys- ja hoitosuunnitelma-työkaluun.
”Viime vuonna päätimme vielä kerran tarkastella ja uudistaa seurantasuositusta perusteellisesti ja kokosimme kaiken sen perusteena olevan tutkimusnäytön yhteen dokumenttiin. Pitkäaikaissairauksien seurannan optimaalisesta toteutuksesta on aika vähän vankkaa tutkimusnäyttöä. Painotamme seurantasuosituksessa perusterveydenhuollon näkökulmaa, kuitenkin vahvassa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa”, Elina Tolvanen kertoo.
Pitkäaikaissairaiden seurantasuosituksilla liittymäpinta hoidon jatkuvuusmalliin
Seurantasuositusta kehitetään osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP), josta hyvinvointialueet ovat saaneet aluetukea. Seurantasuosituksilla on vahva kytkös myös muuhun RRP:ssä tehtävään kehittämistyöhön, kuten hoidon jatkuvuusmallin kehittämiseen.
”Olemme kevään aikana kuulleet RRP:n hoidon jatkuvuushankkeiden etenemisen tilannetta. Lähes kaikilla rahoitusta saaneilla hankkeilla on terveys- ja hoitosuunnitelmaa koskevia tavoitteita, mikä istuu hyvin myös seurantasuosituksen yhtenäistämistyöhön” toteaa THL:n kehittämispäällikkö Erja Heikkinen, joka osallistuu kansallisen kehittäjäverkoston toimintaan.
Lisätietoja kehittäjäryhmän toiminnasta
Emma Mononen
erikoisuunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue
Elina Tolvanen
apulaisylilääkäri, Pirkaanmaan hyvinvointialue
etunimi.sukunimi@pirha.fi
Lisätietoja pitkäaikaissairaiden hoidon kehittämisestä Suomen kestävän kasvun ohjelmassa
Erja Heikkinen
kehittämispäällikkö, Suomen kestävän kasvun ohjelma; THL
Sara Launio
ylilääkäri, THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
