Iäkkäiden palvelujen henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan – alueet ovat kehittäneet palveluja eri tavoin
Ikääntyneiden kotihoidossa työskentelee laskennallisesti noin 19 000 työntekijää. Määrä on pysynyt ennallaan vuodesta 2023. Ympärivuorokautisen palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömäärä on pienentynyt hieman. Näissä palveluissa työskenteli vuonna 2024 noin 40 600 henkilöä, mikä on noin 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Palvelujen henkilöstörakenne on vuoden 2024 aikana osin muuttunut. Hoitoapulaiset ja kotiavustajat ovat vähentyneet kummassakin palvelussa. Kotihoitoon on saatu lisää lähi- ja perushoitajia. Heitä on henkilöstöstä 73 prosenttia. Myös sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja hoiva-avustajien määrä on kotihoidossa lisääntynyt. Ympärivuorokautisessa hoidossa heitä oli vuonna 2024 puolestaan vähemmän kuin aiemmin.
”Yksiköt näyttävät jo varautuneen siihen, että vuoden 2028 alusta lähtien hoitoapulaisia ja kotiavustajia ei lasketa lain mukaan enää henkilöstömitoituksen välittömään asiakastyöhön”, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Kim Josefsson.
”Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömäärän vähenemistä selittää osin se, että entistä harvemman yksikön henkilöstömitoitus on 0,7 tai enemmän”, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Saana Saske.
Ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 94 prosenttia täytti lokakuussa 2024 voimassa olleen vähimmäismitoituksen 0,65, eikä tässä ollut muutosta edellisvuoteen verrattuna. Vähimmäismitoituksen täyttävien yksiköiden osuus oli matalin Pohjanmaalla (78 %) ja korkein Keski-Uudellamaalla (100 %). Lokakuussa 2024 lähes kaikki (99 %) yksiköt täyttivät vuonna 2025 voimaan tulleen vähimmäismitoituksen 0,6.
Kuvio 1. Iäkkäiden palveluissa työskentelevien ammattilaisten määrä 2024 ja muutos vuoteen 2023
Palvelujen henkilöstömäärät ovat muuttuneet alueilla eri suuntiin
Viidesosalla alueista henkilöstömäärä kasvoi kotihoidossa ja väheni ympärivuorokautisessa hoidossa. Neljäsosalla alueista puolestaan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömäärä kasvoi ja kotihoidon väheni. Molempien palvelujen henkilöstömäärä lisääntyi neljäsosalla alueista ja toisaalta väheni neljäsosalla alueista.
”Henkilöstömäärän muutosten erilaiset suuntaukset voivat kertoa siitä, että hyvinvointialueet ovat lähteneet vastaamaan alueensa asiakkaiden palveluntarpeisiin erilaisin painotuksin. Näiden tulosten perusteella ei siis ole nähtävissä kansallisesti yhtenäistä trendiä iäkkäiden palvelujen kehityssuunnassa”, Saske kuvailee.
Noin puolet kotihoidon yksiköistä toteuttaa vähintään suunnitellun määrän palvelutunteja
Kotihoidon yksiköistä 52 prosenttia toteutti vuonna 2024 vähintään asiakassuunnitelman mukaisen määrän palvelutunteja. Osuus on laskenut edellisvuodesta prosenttiyksiköllä. Vähintään 90 prosenttia palvelutunneista toteuttavien yksiköiden osuus on kuitenkin kasvanut.
Myönteistä kehitystä nähtiin eniten Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Vantaa-Keravalla. Toteutuneet palvelutunnit vähenivät eniten Keski-Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Alueellinen vaihtelu oli suurta, sillä esimerkiksi Helsingissä vain 11 prosenttia yksiköistä toteutti vähintään suunnitellun määrän palvelutunteja.
”Vähän suunniteltuja palvelutunteja toteuttaneisiin alueisiin on syytä kiinnittää erityishuomiota, jotta osuudet saataisiin nousemaan”, Josefsson sanoo.
Luvut perustuvat yksiköiden lokakuussa 2024 ilmoittamiin tietoihin. THL kokoaa vuosittain tilastotietoa iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon yksiköiden henkilöstöstä ja palvelutuntien toteutumisesta osana Vanhuspalvelujen tila -seurantaa.
Lisätietoa
Vanhuspalvelujen tila -seurannan sivut
Yhteystiedot
Saana Saske
erikoissuunnittelija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kim Josefsson
erikoistutkija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Timo Karttunen
erikoissuunnittelija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
