Iäkkäiden saama hoitoaika vaihtelee kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien toimintayksiköiden välillä
Ikääntyneiden kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan työntekijöiden antamassa ja asiakkaiden saamassa hoitoajassa on merkittävää vaihtelua palveluja tuottavien toimintayksikköjen välillä. Myös hoitajien asiakasajan osuus työpäivästä vaihtelee voimakkaasti toimintayksiköittäin. Yksikköjen välisiin eroihin hoitoajan määrässä voivat vaikuttaa hoidon tarpeen lisäksi esimerkiksi yksiköiden henkilöstötilanne ja työjärjestelyt, palvelurakenne sekä palveluihin pääsyn kriteerit.
Erityisesti kotihoidon asiakkaiden luokse tehtyjen viikoittaisten käyntien ja heidän saamansa vähäinen hoitoaika nousevat esiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa Aikamittaus-hankkeessa. Jo aiemmin tutkimuksessa havaittiin, että kuntoisuudeltaan samankaltaiset asiakkaat saavat kotihoidossa keskimäärin huomattavasti vähemmän hoitoaikaa verrattuna ympärivuorokautiseen hoitoon.
”Asiakkaiden saamaan hoitoaikaan vaikuttaa palveluntuottaja, mikä voi estää yhdenvertaisuuden toteutumista”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Sinervo.
”Myös kotihoidon resursointi ja hoidon riittävyys herättää huolta asiakkaiden pärjäämisestä. Alueiden ja yksikköjen välistä hoitoajan vaihtelua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä tulee selvittää. Jatkossa on tärkeää seurata miten erot hoitoonpääsyssä kehittyvät alueiden sisällä ja alueiden välillä”, Sinervo sanoo.
Aikamittaus-hankkeessa tutkittiin koti- ja ympärivuorokautisen hoidon työntekijöiden työajan jakautumista eri työtehtäviin sekä erikuntoisille asiakkaille kohdentunutta asiakasajan määrää.
Asiakkaiden tarvitseman hoidon määrän huomioivat kustannuspainot mahdollistavat yksikköjen vertailun
Ikääntyneiden palveluissa otetaan koko maassa käyttöön toimintakyvyn, palvelutarpeen ja hoidon laadun arvioinnin väline RAI 1.4.2023 alkaen. Aikamittaus-hankkeessa päivitettiin nykyisen palvelurakenteen mukaisiksi RAI:n tuottamien tietojen avulla muodostetut kustannuspainot, jotka kertovat asiakkaan tarvitsemasta hoidon määrästä suhteessa keskimääräiseen asiakkaaseen. Kustannuspainot ovat osa RUG-asiakasrakenneluokitusta, joka ryhmittelee asiakkaat heidän kliinisten tarpeiden ja arkitoiminnoissa suoriutumisen tason mukaan.
”Kustannuspainot mahdollistavat yksiköiden asiakasrakenteen ja laskennallisen hoidon tarpeen tarkemman seuraamisen ja vertailun. Jatkossa kustannuspainoja voidaan käyttää myös esimerkiksi resursoinnin, hoitajamitoituksen, palvelun hinnoittelun tai rahoituksen määrittelyn tukena” sanoo THL:n tutkija Visa Väisänen.
Näin tutkimus tehtiin
Hankkeessa toteutetussa työajanseurannassa koti- ja ympärivuorokautisen hoidon työntekijät kirjasivat työaikaansa toiminnoittain ja asiakkaittain. Yhteensä työntekijöitä oli mukana yli 1200, noin 60:stä eri koti- ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköstä. Asiakkaita mukana oli kotihoidosta 1477 ja ympärivuorokautisesta hoidosta 1538. Työntekijöiden kirjaama työaika kohdennettiin asiakkaille ja se sisälsi asiakkaan luona tehdyn työn, ja myös asiakastyötä, jossa asiakas ei ollut läsnä.
Lisätietoa
Kooste: Aikamittaus-hankkeen tulokset (pdf 1,32 Mt)
Seminaaritallenne:
Asiakkaat, työ ja työhyvinvointi ikäihmisten palveluissa
Yhteystiedot
Timo Sinervo
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7231
[email protected]
Visa Väisänen
tutkija
THL
puh. 029 524 7185
[email protected]
