Iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia edistävissä rakenteissa puutteita kunnissa ja hyvinvointialueilla
Kuntien ja hyvinvointialueiden iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia edistävissä yhteistyöprosesseissa ja -rakenteissa on parannettavaa tai niitä ei ole lainkaan. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselystä, jolla kartoitettiin iäkkäiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä keinoja ja alan kehittämistarpeita.
Kyselyyn vastasi 428 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja vanhuspalveluista vastaavaa toimijaa sekä vammais- ja vanhusneuvostoa kunnista ja hyvinvointialueilta.
Terveyden edistämisen toimet ovat tärkeitä iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja aktiivisten elinvuosien lisäämiseksi.
Vastuu terveyden edistämisestä on sekä kunnilla että hyvinvointialueilla – koordinaatiota tarvitaan
Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, eli niin sanotusta hyte-toiminnasta, ja hoitavat sitä yhdessä muiden toimijoiden, kuten yritysten ja järjestöjen kanssa. Kuitenkin vain 28 prosentilla kunnista oli toimivia rakenteita yhteistyön ja yhdyspintatyön varmistamiseksi. Kunnista 79 prosenttia vastasi, että tiedonkulun käytännöissä hyvinvointialueen kanssa on parantamisen varaa tai että sellaisia ei ole. Kunnista 75 prosenttia vastasi, että niillä ei ollut yhteisiä projekteja tai rahoitushakemuksia hyvinvointialueiden kanssa tai että niissä oli parannettavaa. Hyvinvointialueiden vastaukset yhteistyöstä eri tahojen kanssa olivat samansuuntaisia.
”Iäkkäille suunnattu terveyden edistäminen on kunnissa vähäistä tai sitä ei ole. Kun rakenteet ja koordinaatio puuttuvat, on vaikea saada aikaan yhteistyötä”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Kunnissa, joissa yhteistyön rakenteita oli entuudestaan, parhaana pidettiin nimettyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöä, kuten hyte-koordinaattoria.
”Mallia voitaisiin ottaa myös esimerkiksi lasten ja nuorten terveyden edistämisen toiminnasta ja rakenteista”, Kehusmaa ehdottaa.
Iäkkäiden yksinäisyys on yhteinen huoli
Kaikki vastaajaryhmät pitivät yksinäisyyden ehkäisemistä ja sosiaalisen aktiivisuuden lisäämistä tärkeimpinä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämiskohteina. Yksinäisyyden ehkäiseminen vaikuttaa iäkkäiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja arkeen.
Tärkeinä pidettiin myös järjestöjen ja yhdistysten roolin vahvistamista sekä osallisuuden edistämistä.
”Kyselyssä nousi selkeästi esiin, että iäkkäät tulisi ottaa mukaan suunnittelemaan heille suunnattua toimintaa”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Marjaana Pennanen.
Vaikka palvelunjärjestämisen vastuu on nyt hyvinvointialueilla, iäkkään väestön toimintakyvyn edistäminen on kuntienkin intressi.
”Kuntien kannattaisi nähdä iäkäs väestö voimavarana. Iäkkäät tekevät esimerkiksi paljon vapaaehtoistyötä ja ovat aktiivisia kuntien asioissa”, Pennanen huomauttaa.
Yksinäisyyttä lukuun ottamatta kyselyn vastaajaryhmillä oli erilaisia näkemyksiä kehittämiskohteiden tärkeysjärjestyksestä. Kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden erilaiset odotukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle on huomioitava yhteistyön rakentamisessa.
Kysely tehtiin ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen suunnatun terveyden edistämisen määrärahahaun valmistelun tueksi helmikuussa 2024.
Lisätietoja
Marjaana Pennanen
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7685
[email protected]
Pirita Forsius
tutkija
puh. 029 524 7370
[email protected]
Lisää aiheesta myös THL:n webinaarisarjassa, jonka ensimmäinen osa järjestetään 7.11.:
Webinaari 7.11. Kenelle kuuluu iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen? – Tuloksia FINGER-selvityksestä ja toimintamallista
