Icehearts-toiminta tukee lasten ja nuorten prososiaalista käyttäytymistä
Icehearts-toiminta tukee lasten ja nuorten prososiaalista eli toisia ihmisiä huomioivaa käyttäytymistä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pitkittäistutkimuksesta.
Icehearts on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa joukkueliikunnalla ja joukkueen kasvattajan tarjoamalla rinnallakulkijuudella tuetaan lapsia, joista on syntynyt erityinen huoli.
Icehearts-joukkueeseen valitut lapset kulkevat 12 vuoden mittaisen yhteisen matkan, aina ensimmäisestä luokasta toiselle asteelle asti. Joukkueen kasvattaja sitoutuu ohjaamaan lapsia joukkueurheilussa ja ryhmässä toimimisessa sekä auttamaan heitä koulussa, vapaa-ajalla sekä elämän taite- ja karikkokohdissa.
THL:n pitkittäistutkimuksessa seurataan viiden Icehearts-joukkueen 12 vuoden taivalta.
Iceheartsin joukkuetoiminta tarjoaa ympäristön harjoitella sosiaalisia taitoja
Icehearts-pitkittäistutkimuksen neljän vuoden seurannassa oli havaittavissa myönteistä kehitystä lasten taidoissa tulla toimeen ikätovereiden sekä aikuisten kanssa.
”Tulos oli toivottu ja odotettu, vaikka toiminnan suorista vaikutuksista ei voidakaan vetää johtopäätöksiä. Tulokset myötäilivät kuitenkin aikaisemmin lasten vanhemmilta ja kasvattajilta kerättyjä havaintoja”, kertoo tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner.
Icehearts-joukkueessa lapset harjoittelevat sosiaalisia taitoja niin pienryhmissä, harjoitus- ja pelitilanteissa kuin retkillä ja leireillä. Lisäksi koulussa kasvattaja voi sopivin keinoin puuttua lasten välisiin konflikteihin tai tarvittaessa rauhoittaa lasta eri tilanteissa.
Joukkueessa toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta
Kansainväliset tutkimukset korostavat joukkueurheilun merkitystä lasten ja nuorten prososiaalisen käyttäytymisen vahvistajana. Kaikenlainen ryhmämuotoinen harrastustoiminta – ei pelkästään joukkueurheilu – voi synnyttää yhteisöllisyyden tunnetta sekä edistää vuorovaikutusta, vahvistaen samalla empatiakykyä ja ihmisten välistä keskinäistä luottamusta.
Ryhmään kuuluminen edesauttaa myös sosiaalisen identiteetin muodostumista sekä yhteisöllisyyden kokemusta. Liikuntaharrastuksessa yhteisesti koetut onnistumiset, voitot ja tappiot synnyttävät me-henkeä.
Icehearts-kasvattaja kulkee rinnalla kuormittavissakin elämäntilanteissa
Pitkittäistutkimuksen tulokset osoittivat myös, että Icehearts-toiminnassa mukana olleiden lasten käyttäytymiseen tai tunne-elämään liittyvä oireilu ei keskimäärin muuttunut neljän vuoden seuranta-aikana. Osalla lapsista oireilu oli vanhempien ja opettajien arvioimana vähentynyt, osalla hieman lisääntynyt.
”Kuormittavat elämäntilanteet sekä perheissä koetut haasteet voivat osaltaan selittää lasten oireilua”, kertoo erikoistutkija Marjatta Kekkonen.
”Myös vakavammin oireilevat, haastavimmissa elämäntilanteissa elävät lapset hyötyvät Icehearts-toiminnasta, joka tuo heidän elämäänsä jatkuvuutta, sisältöä ja sosiaalisia suhteita sekä rinnalla kulkevan luotettavan aikuisen. Tulkintamme mukaan vahvemmin oireilevat lapset sekä heidän perheensä tarvitsevat Icehearts-toiminnan lisäksi kohdennettua tukea perus- ja erityistason palveluista”, Appelqvist-Schmidlechner jatkaa.
Icehearts-toimintamallia pilotoidaan jo useissa Euroopan maissa
Icehearts-toimintamallille haettiin ehdokkuutta Euroopan unionin terveyttä edistäväksi hyväksi käytännöksi vuonna 2020, minkä jälkeen toimintamallille on riittänyt kysyntää.
International Sports and Culture Association ISCA:n koordinoimassa Icehearts Europe -hankkeessa suomalaista toimintamallia pilotoidaan jo viidessä maassa: Sloveniassa, Italiassa, Espanjassa, Virossa ja Tanskassa.
Suomalainen sosiaalinen innovaatio on herättänyt suurta kiinnostusta ja innostusta Euroopan laajuisesti ja monet muutkin EU:n jäsenmaat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa ottaa toimintamalli käyttöönsä.
Lähde:
Appelqvist-Schmidlechner K, Haavanlammi M, Kekkonen M, Autio R, Fröjd S. (2024). Changes in behavioural and emotional well-being of children participating in the Icehearts programme: A feasibility pilot study with 4-year follow-up. Mental Health & Prevention 34.
Lisätietoja:
Kaija Appelqvist-Schmidlechner
Tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7275
[email protected]
Marjatta Kekkonen
Erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7401
[email protected]
