Jänisruttotartuntoja havaittu tänä vuonna melko tavanomainen määrä – Etelä-Pohjanmaalla hiukan normaalia enemmän tapauksia
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin on lokakuun loppuun mennessä raportoitu yhteensä 83 tularemia- eli jänisruttotapausta, mikä on melko tavanomainen määrä. Vuonna 2021 tapauksia todettiin yhteensä 86. Suurin osa kuluvan vuoden tapauksista on todettu joko Etelä-Pohjanmaan (52 %) tai Pohjois-Pohjanmaan (35 %) sairaanhoitopiireissä.
Jänisruttotapausten määrän kasvu liittyy yleensä jyrsijäkantojen määrään, ja tartuntoja todetaan usein enemmän runsaan myyrävuoden jälkeen.
”Luonnonvarakeskus raportoi vuoden 2021 lopulla Pohjanmaalla havaitusta myyrähuipusta, joten alueen tavallista korkeampi tapausmäärä heijastelee luultavasti edellisen vuoden myyrähuippua. Myös sääolosuhteet vaikuttavat hyttysten määrään ja siten myös epidemioiden laajuuteen”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä.
Jänisrutto leviää Suomessa yleensä hyönteisten välityksellä
Jänisrutto on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama eläinten tauti, mutta se on zoonoottinen tauti ja voi tarttua selkärankaisesta eläimestä ihmiseen. Erityisesti myyrät, hiiret ja jänikset kantavat tautia.
Jänisrutto leviää Suomessa pääasiallisesti hyönteisten välityksellä. Tartunnan voi myös saada myös Francisella tularensis -bakteeria sisältävästä ruoasta tai juomasta tai hengittämällä bakteeria sisältävää pölyä.
Jänisruttoa voi ehkäistä suojautumalla hyönteisten pistoilta peittävällä vaatetuksella ja hyönteiskarkotteilla. Sairaita tai kuolleita eläimiä käsiteltäessä on suojauduttava käyttämällä suojakäsineitä ja -vaatetusta. Käsittelyn jälkeen kädet pestään hyvin vedellä ja saippualla.
Ruoaksi valmistettava riistaliha on kypsennettävä huolellisesti ja kaivovesi tulee suojata niin, että eläimet eivät pääse saastuttamaan sitä.
Lisätiedot
Pohjanmaalla myyrähuippu (Luonnonvarakeskuksen uutinen 18.11.2021)
Henna Mäkelä
tutkija
THL
p. 029 524 7488
[email protected]
