Järjestöjen ja neljännen sektorin hyvinvointitalousajattelun keskiössä sosiaalinen kestävyys

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ja neljäs sektori ovat tunnistaneet kymmenen keskeistä hyvinvointitalouden indikaattoriteemaa, joita ne pitävät tärkeinä arvioitaessa Suomen kehitystä kohti kestävää hyvinvointia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) laatii parhaillaan ehdotusta kansallisesta hyvinvointitalouden ohjausmallista sekä hyvinvoinnin seurannan indikaattoreista. Työn tueksi kartoitettiin järjestöjen ja neljännen sektorin näkemyksiä soveltuvien indikaattoreiden valitsemiseksi syksyllä 2023. 

Hyvinvointitalous on päätöksenteon lähestymistapa, joka tähtää sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykyistä parempaan tasapainoon, ja joka tunnistaa näiden ulottuvuuksien keskinäisriippuvuuden. Hyvinvointitaloudessa talouskasvua tavoitellaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti eli ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta kestävästi, ei niitä heikentäen.

Järjestöjen ja neljännen sektorin tunnistamat hyvinvointitalouden indikaattoriteemat ovat:

• Luonnon ja ympäristön tila
• Luonnon ja ympäristön käyttö
• Lähipalveluiden saatavuus
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus
• Mielenterveys
• Yksinäisyys
• Taloudellinen eriarvoisuus
• Luottamus ja turvallisuuden kokemus
• Osallisuus ja inklusiivisuus
• Koettu hyvinvointi.

"Järjestöjen valinnoissa korostuu sosiaalinen kestävyys erityisesti ihmisten päivittäisen elämän ja arjen hyvinvoinnin näkökulmasta. Monet valituista teemoista ovat myös yhteydessä toisiinsa: esimerkiksi koettu hyvinvointi kytkeytyy sekä yksinäisyyden kokemukseen että taloudelliseen eriarvoisuuteen”, toteaa THL:n erikoissuunnittelija Mirka Smolej.

Kansalaisjärjestöt sitoutuneita edistämään hyvinvointitaloutta

Järjestöt ja neljäs sektori näkevät hyvinvointitalouden keskeisenä osana toimintaansa. Konkreettisia hyvinvointitalouden edistämisen tapoja ovat järjestöjen vastuullisuusohjelmat, joissa asetetaan tavoitteita ja määritellään mittareita esimerkiksi toimitiloille, hankinnoille ja työhyvinvoinnille.

Moni järjestö seuraa omaa hiilijalanjälkeään sekä pyrkii kompensoimaan sitä. Myös kierrättäminen, energian käyttö ja ylikulutuksen vähentäminen ovat keskeinen osa monen järjestön hyvinvointitaloudellista seurantaa. 

Järjestöt kouluttavat aktiivisesti jäseniään ja sidosryhmiään hyvinvointitaloudellisesta ajattelusta sekä laativat suosituksia ja ohjeita kestävämpään toimintaan. Ne myös osallistuvat tutkimuksiin ja selvityksiin, sekä luovat verkostoja muiden toimijoiden kanssa edistääkseen ymmärrystä ja vaikuttaakseen päätöksentekoon.

”Järjestöjen ja neljännen sektorin ehdotuksessa hyvinvointitalouden seurantaan korostuu sosiaalisen kestävyyden teema. Järjestöt kuitenkin tunnistavat myös kokonaiskestävyyden näkökulman tarpeellisuuden. Moni yhteiskehittämiseen osallistunut järjestötoimija kertoo hyvinvointitalouden olevan kiinteä osa yhdistyksen strategiaa, toimintatapoja, toiminnan arvoja ja periaatteita”, kertoo Mirka Smolej.

Suomalaisen hyvinvointitalousajattelun juuret ovat järjestömaailmassa

Kansalaisten näkemyksiä hyvinvoinnin keskeisisistä tekijöistä on kartoitettu laajasti hyvinvointitaloutta edistävissä maissa. Toteutustapoina on käytetty esimerkiksi laajoja kansalaiskyselyitä ja -kuulemisia sekä keskustelutilaisuuksia, joihin on koottu yhteen päättäjien, hallinnon edustajien ja kansalaisia. Yhteistyön tavoitteena on ollut määritellä kansallisesti tärkeitä hyvinvoinnin tekijöitä.

Kansallisia hyvinvoinnin seurantaan suunniteltuja indikaattorikokoelmia on jo käytössä useassa maassa. Yhteistä niille on pyrkimys tuoda perinteisten talouden indikaattoreiden rinnalle luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kehitys, tarkastella niissä tapahtuvaa kansallista kehitystä rinnakkain ja hyödyntää tätä tietoa päätöksenteossa. Esimerkiksi Alankomaissa kestävän hyvinvoinnin seuranta on kytketty valtion budjettiprosessiin.

Suomessa yhteistyön käynnistäminen kansalaisjärjestöjen kanssa on ollut luonteva valinta, sillä kotimaisen hyvinvointitalousajattelun juuret paikantuvat järjestömaailmaan. Järjestöt ja neljäs sektori toimivat myös yhtenä keskeisenä väylänä kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle.

Lisätietoja

Kansalaisjärjestöjen ja neljännen sektorin ehdotus Suomen hyvinvointitalouden seurantamittaristoksi

Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -hanke (THL)

Mirka Smolej
erikoissuunnittelija
THL
puh. 029 524 8105
sähköposti: [email protected]

Hyvinvointitalouden ohjausmallia ja mittaristoa kehitetään Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. THL on saanut rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).