Jo yli kolmannes luovutuilla sukusoluilla tehdyistä hedelmöityshoidoista tehdään julkisella sektorilla
Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrä on kasvanut voimakkaasti sen jälkeen, kun yliopistosairaalat aloittivat luovutetuilla sukusoluilla tehdyt hoidot vuonna 2020. Vuoden 2023 ennakkotietojen mukaan kasvua on ollut lähes 26 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.
Julkisen sektorin osuus luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista oli 37 prosenttia. Julkisen sektorin osuuden kasvu luovutetuilla sukusoluilla tehdyissä hoidoissa on ollut nopeaa: vielä vuonna 2019 osuus oli 0,5 prosenttia, kun julkisella sektorilla tehtiin luovutushoitoja vain poikkeustapauksissa.
Vuoden 2023 ennakkotietojen mukaan julkisen sektorin osuus kaikista hedelmöityshoidoista oli 58 prosenttia.
Hedelmöityshoitojen Kela-korvaus poistui vuoden 2023 alussa, joten yksityisen sektorin asiakkaiden hedelmöityshoidoista maksama hinta kasvoi. ”Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 julkisella sektorilla aloitettiin 3,1 prosenttia enemmän hoitoja kuin vuotta aikaisemmin, kun taas yksityisellä sektorilla aloitettujen hoitojen määrä laski 7,2 prosenttia”, toteaa THL:n erityisasiantuntija Anna Heino.
”Kela-korvauksen poistumisen suoraa vaikutusta hoitojen määrään on tilastosta mahdotonta arvioida, koska lukuihin vaikuttavat myös luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen laajentuminen julkisella sektorilla sekä yleinen syntyvyyden lasku ja lasten hankinnan lykkääminen”, Heino kertoo.
Nykyinen hallitus on tehnyt päätöksen hedelmöityshoitojen Kela-korvauksen palautuksesta ja korvaustason nostosta 1.1.2025 alkaen.
Hedelmöityshoitojen määrä väheni hieman
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 aloitettiin noin 14 430 hedelmöityshoitoa eli 1,5 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Vuonna 2022 aloitettiin noin 14 650 hedelmöityshoitoa.
Hedelmöityshoitoja tehtiin vuosina 2022–2023 lähes yhtä paljon kuin ennen koronaepidemiaa. ”Vuoden 2021 hoitomäärä oli poikkeuksellisen suuri todennäköisesti juuri koronaepidemian aiheuttaman hoitovelan purun vuoksi”, kertoo Heino.
Lähes 6 prosenttia kaikista lapsista syntyi hedelmöityshoidoista
Kaikista vuoden 2022 hedelmöityshoidoista syntyi noin 2 570 lasta, mikä on arviolta 5,9 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista.
”Hedelmöityshoitojen seurauksena syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä lapsista oli vuonna 2022 pienempi kuin muutamana aikaisempana vuotena. Vuoden 2021 suurempaan osuuteen liittynee mm. hoitojen suurempi lukumäärä koronasulun jälkeen. Kaikista hedelmöityshoidoista 17,2 prosenttia päätyi lapsen syntymään vuonna 2022”, Heino sanoo.
Tulevaisuudessa tarkempaa tietoa hedelmöityshoidoista
THL:n nykyinen hedelmöityshoitoja koskeva tiedonkeruu tulee laajentumaan lähivuosina jokaisen aloitetun hedelmöityshoidon kattavaksi henkilötason rekisteriksi. Työ on aloitettu vuoden 2024 keväällä uuden rekisterin tietosisällön määrittelyllä ja vuoden 2025 edetään tiedonkeruun pilotointiin. Syksyllä 2024 kaikilla hedelmöityshoitoklinikoilla tulee olemaan mahdollisuus kommentoida tietosisältöä ja rekisterisuunnitelmia.
”Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole ollut syklikohtaista hedelmöitysrekisteriä, joten rekisterin perustaminen mahdollistaa jatkossa mm. tutkimuksen ja hoitojen vaikuttavuuden seurannan myös Suomessa sekä pohjoismaisen vertailun. Syklipohjainen rekisteritieto on ainoa keino todella seurata hoitojen kohdentumista, vaikuttavuutta ja laatua”, kertoo Heino.
Lue lisää hedelmöityshoidoista
Lisätietoja
Anna Heino
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7177
[email protected]
Mika Gissler
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7279
[email protected]
