Käsitykset sisäilmasta ja siihen liitetyistä terveysriskeistä eroavat Suomen ja naapurimaiden välillä
Suomessa asuvat arvioivat kodin sisäilman laadun hyväksi hieman useammin kuin Ruotsissa ja Virossa asuvat. Sen sijaan huoli sisäilman terveysriskeistä on Suomessa naapurimaita yleisempää.
85 prosenttia Suomessa asuvista arvioi kodin sisäilman laadun hyväksi. Vastaava osuus on Ruotsissa 80 prosenttia ja Virossa 73 prosenttia. Kaikissa näissä maissa työ- tai opiskelupaikan sisäilman laatua piti hyvänä selvästi harvempi, eli noin kaksi kolmasosaa.
Tiedot selviävät osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa Suomessa, Virossa ja Ruotsissa toteutetusta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin sisäilmaan liittyvää oireilua ja käsityksiä vuosina 2022–2023. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka mahdollistaa sisäilmakäsitysten vertailun Suomessa ja sen naapurimaissa.
Kyselyn mukaan tiedot ja käsitykset sisäilman terveysriskeistä poikkesivat toisistaan eri maissa.
Virossa jopa 63 prosenttia vastaajista koki, että sisäilmaongelmista aiheutuvia terveyshaittoja vähätellään. Suomessa vastaava osuus oli 48 prosenttia ja Ruotsissa 35 prosenttia.
Suomessa edelleen paljon tutkimustiedon vastaisia käsityksiä sisäilmasta
Suomessa asuvat uskoivat vahvimmin, että heillä on tietoa sisäilman terveysvaikutuksista, mutta tutkimustiedon vastaiset käsitykset olivat yleisempiä kuin naapurimaissa.
Tutkimustiedon mukaan esimerkiksi sädesienen esiintyminen ei ole aina merkki sisäilman haitallisuudesta, mutta Suomessa suurin osa vastaajista piti sitä varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta. Naapurimaissa sädesienen merkitystä ei tunnettu usein ollenkaan.
Lisäksi suomalaiset olivat enemmän huolissaan sisäilman terveysvaikutuksista naapurimaihin verrattuna ja pitivät sisäilmaoireita useammin pysyvinä.
Huoli sisäilman terveysvaikutuksista on kuitenkin vähentynyt Suomessa verrattuna vuonna 2018 toteutettuun vastaavaan kyselyyn.
”Sisäilmaan ja sen terveysvaikutuksiin liittyen on käyty vilkasta julkista keskustelua viime vuosikymmeninä erityisesti Suomessa. Se voi heijastua niin väestön kuin viranomaisten ja päättäjienkin käsityksiin. Tulosten perusteella sisäilma-aiheiden viestintää kannattaa jatkossa kohdentaa erityisesti kysymyksiin, joissa väestön käsitykset poikkeavat tutkimustiedosta”, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Huttunen.
Sisäilmakartoitus lähetettiin kussakin maassa 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–64-vuotiaalle. Kyselyn vastausprosentti oli korkein Suomessa (32 %) ja matalin Ruotsissa (19 %).
Tutkimuksen tulokset julkaistaan 11.3. Sisäilmastoseminaarissa. Tapahtumassa on esillä myös Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa tuotetut tutkimukset, jotka liittyvät koulujen kosteus- ja homevaurioihin ja uuden astman riskiin sekä melun ja rauhattomuuden vaikutukseen koulujen sisäympäristöissä.
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi THL ja työhön osallistuvat Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry.
Lisätiedot
Huttunen, Kati ym. Ovatko käsitykset sisäilman terveysriskeistä erilaisia naapurimaissa?
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028 (THL)
Kati Huttunen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8192
[email protected]
Anniina Salmela
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7712
[email protected]
