Koronaepidemialla on ollut ikääntyneiden arkeen sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia – yksin elävät erityisen haavoittuva ryhmä
Koronaepidemiaan liittyvät rajoitustoimenpiteet ja eristäytyminen ovat vaikuttaneet iäkkäiden henkilöiden arkeen erityisesti sosiaalisen kanssakäymisen vähentymisenä, havaittiin THL:n koordinoiman FINGER-tutkimuksen pandemiaan liittyvässä alatutkimuksessa. Sekä kanssakäymisen väheneminen että yksinäisyys olivat erityisen yleisiä iältään vanhemmilla ja niillä, jotka asuivat yksin. Elintavoista iäkkäät kertoivat, että liikunta on vähentynyt, mutta ruokavalion laatu on pysynyt ennallaan tai jopa parantunut.
Kolme neljäsosaa tutkittavista kertoi noudattaneensa omaehtoista karanteenia tai vältelleensä kontakteja pandemian ensimmäisten neljän kuukauden aikana. Tällä ajanjaksolla myös yhteiskunnassa oli käytössä eniten rajoitustoimenpiteitä esimerkiksi kokoontumisten osalta. Pandemiaan liittyvät rajoitukset vähensivät kanssakäymistä ystävien kanssa 55 prosentilla tutkittavista ja perheen kanssa 33 prosentilla tutkittavista. Samalla vähentyivät myös yhdistystoiminta sekä kulttuuritapahtumissa käyminen.
Toisaalta lähes puolet raportoi pystyneensä lisäämään etäyhteydenpitoa perheen ja ystävien kanssa, ja myös internetin käyttö oli yleistynyt kolmanneksella tutkimushenkilöistä. Silti noin viidennes tutkittavista koki itsensä yksinäisemmäksi kuin aiemmin.
Tutkimukseen osallistuneet olivat suhteellisen hyväkuntoisia ja asuivat pääasiassa kotona
Elintapojen osalta muutoksia oli tapahtunut sekä hyvään että huonoon suuntaan: kolmasosa tutkittavista kertoi liikunnan vähentyneen, mutta samalla viidennes oli onnistunut lisäämään liikuntaa pandemian aikana. Ruokavalio oli parantunut: Kasvisten ja hedelmien kulutus oli lisääntynyt. Ikääntyneet eivät raportoineet lisänneensä epäterveellisten välipalojen syöntiä, mikä on aiemmin havaittu työikäisessä väestössä.
Terveydenhuollon toimijat olivat peruuttaneet tutkittavilta kroonisiin sairauksiin liittyviä kiireettömiä terveydenhuollon käyntejä jonkin verran (5 % käyntiä tarvinneista), mutta erityisesti hammashoidon, kotihoidon ja kuntoutuksen käyntejä oli peruttu noin puolella niitä tarvinneista.
”Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat suhteellisen hyväkuntoisia ja asuivat pääsääntöisesti kotona. Keskimäärin he olivat selvinneet rajoitustoimenpiteistä hyvin ensimmäisten kuukausien aikana, mutta pandemian pitkittyessä vaikutukset saattavat muuttua”, kertoo erikoistutkija Jenni Lehtisalo.
Yksin elävät henkilöt kokivat huomattavasti useammin yksinäisyyttä ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentymistä parisuhteessa eläviin verrattuna. Yksin elävillä myös liikunta oli vähentynyt muita enemmän, ja heillä oli myös vähemmän positiivisia muutoksia ruokavaliossa. He myös arvioivat terveydentilansa heikentyneen useammin kuin parisuhteessa elävät. Yksin elävien iäkkäiden tukemiseen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota poikkeustilanteessa.
Tutkimuksen postikyselyyn vastasi kesällä 2020 yli 600 70–87-vuotiasta henkilöä eri puolilta Suomea. Henkilöt ovat osallistuneet FINGER-tutkimukseen jo kymmenen vuoden ajan, ja heidän aiempien elintapojensa vaikutusta pandemiasta selviämiseen tutkitaan parhaillaan. Tutkimus on tehty yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tulokset on julkaistu Frontiers in Psychiatry -julkaisussa.
Lähde:
Lehtisalo Jenni, Palmer Katie, Mangialasche Francesca, Solomon Alina, Kivipelto Miia & Ngandu Tiia. Changes in Lifestyle, Behaviors, and Risk Factors for Cognitive Impairment in Older Persons During the First Wave of the Coronavirus Disease 2019 Pandemic in Finland: Results From the FINGER Study. Frontiers in Psychiatry, 12 February 2021.
Lisätietoja:
Jenni Lehtisalo
erikoistutkija
THL, Itä-Suomen yliopisto
puh. 029 524 8573
[email protected]
Tiia Ngandu (tavoitettavissa 1.3. lähtien)
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7716
[email protected]
Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen
