Koronaviruksen geeniperimä säilyy hyvin pakastetuissa jätevesinäytteissä
THL:n tutkimuksessa selvitettiin koronaviruksen RNA:n eli geeniperimän säilyvyyttä eri lämpöisissä osanäytteissä. Viruksen esiintymistä jätevesinäytteessä mitataan RNA-kopioiden määrällä. Geeniperimä säilyi kolmen kuukauden seurannassa parhaiten pakastimessa (-20°C) ja syväjäässä (-75°C) varastoiduissa jätevesinäytteissä. Sen sijaan kylmiössä (4°C) varastoidussa näytteessä geeniperimän kopioiden määrä laski seurannan ensimmäisen kuukauden aikana.
Koronaviruksen geeniperimää havaittiin ensimmäisen kerran Suomessa 19.–20. huhtikuuta kerätyssä kokoomanäytteessä Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Geeniperimän säilyvyyttä tutkittiin tuon jätevesinäytteen osanäytteistä eri lämpötiloissa yhden, kahden ja kolmen kuukauden aikana näytteenotosta.
”Geeniperimän säilyvyysominaisuuksien ymmärtäminen eri olosuhteissa on tärkeää. Jos näytteitä ei kyetä analysoimaan välittömästi, on tutkimuksen perusteella suositeltavaa pakastaa näytteet. Näin geenikopioiden lukumäärät pysyvät vakaina kuukausien ajan,” toteaa johtava asiantuntija Tarja Pitkänen THL:stä.
Tutkimuksessa selvisi myös, että varastoitujen jätevesinäytteiden sisältämien partikkelien ja kiintoaineksen tutkiminen varsinaisen jäteveden ohella voi lisäksi parantaa koronavirusmenetelmän havaitsemisherkkyyttä.
Tutkimus on osa jäteveden koronavirusmenetelmän käyttöönoton validointia.
Jätevesitutkimus tarjoaa poikkeuksellisen lähestymistavan väestötason muutosten arviointiin. RNA-testi ei kerro viruksen elinkyvystä tai tartuttavuudesta, vaan esiintyykö koronavirusta viemäriverkoston piirissä olevissa kotitalouksissa vai ei.
Lisätietoja:
Koronaviruksen jätevesiseuranta
The detection and stability of the SARS-CoV-2 RNA biomarkers in wastewater influent in Helsinki, Finland (MedRxiv, englanniksi)
Tarja Pitkänen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 6315
[email protected]
