Kouluterveyskyselyn uusi tiedonkeruu käynnistyy maaliskuussa
Kouluterveyskyselyn uusi, vuoden 2021 tiedonkeruu käynnistyy maaliskuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee kyselyn joka toinen vuosi koko maassa perusopetuksessa ja toisen asteen opinnoissa oleville lapsille ja nuorille. Oppilaat vastaavat kyselyyn oppiasteittain porrastetusti huhtikuun loppuun mennessä:
- perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilaat 1.-31.3.2021
- perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat 15.3.–30.4.2021
- lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat 1.3.–30.4.2021
- ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat 1.3.–30.4.2021
Kouluterveyskyselyssä lapsilla ja nuorilla on tilaisuus kertoa hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, elintavoista, väkivaltakokemuksista sekä siitä, miten he ovat päässeet ja saaneet apua palveluista, esimerkiksi kouluterveydenhuollosta.
Oppilaat vastaavat kyselyyn nimettömästi koulussa tai oppilaitoksessa koulupäivän aikana opettajan valvonnassa. Etäopetuksessa olevat vastaavat etäoppitunnin aikana opettajan valvonnassa.
Kouluihin on lähetetty tietoa ja materiaalit kyselyn toteuttamista varten. Materiaalit ovat saatavissa myös THL:n verkkosivuilta:
thl.fi/kouluterveyskysely/opettaja (Huom! Linkki on aktiivinen vain kyselyn toteuttamisvaiheessa.)
Kyselyn tulokset julkaistaan syyskuussa 2021 Hyvinvointiareenassa. Tulokset raportoidaan siten, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa, ei edes pienessä koulussa tai pienessä luokassa.
Hyvinvointiareena 23.–24.9.2021
Vuodesta 1996 lähtien tehdyn Kouluterveyskyselyn tuottamaa tietoa käytetään sekä kansallisesti että alueellisesti. Tulosten perusteella voidaan esimerkiksi arvioida erilaisten politiikkapäätösten ja kansallisten strategioiden vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Kyselyn tuloksia käytetään myös alueiden ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelussa, arvioinnissa ja johtamisessa, esimerkiksi hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinnassa. Koulut ja oppilaitokset voivat suunnitella ja toteuttaa tulosten perusteella erilaisia tapoja parantaa oppilaidensa hyvinvointia, esimerkiksi miettimällä tulisiko oppilaitoksessa tarjota aamupalaa tai puuttumalla vielä vahvemmin koulukiusaamiseen. Myös media on käyttänyt Kouluterveyskyselyn tuloksia aktiivisesti.
”Tulosten avulla saadaan kokonaiskuva nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tilanteesta ja kehityksestä koko maassa ja eri alueilla. Sen perusteella toimenpiteitä voidaan suunnata sinne, missä tarve on suurin”, sanoo THL:n johtaja Tiina Laatikainen.
Lisätietoja:
Timo Ståhl
tiimipäällikkö
Puh. 029 524 7128
[email protected]
Kouluterveyskyselyn asiantuntijat
Puh. 029 524 6082
Arkisin klo 8.00–16.00
kouluterveyskysely (at) thl.fi
Aiheesta aikaisemmin:
Lasten ja nuorten hyvinvointi: Kouluterveyskysely 2019. THL, Tilastoraportti 33/2019.
Mieliala huolettaa yli puolta sateenkaarinuorista – moni jää ilman tarvitsemaansa tukea. THL uutinen 26.11.2020.
