Köyhemmissä kunnissa perheet jäävät useammin ilman lastensuojelun apua – ehkäisevissä palveluissa mittavat kuntakohtaiset erot
Lastensuojeluilmoituksia tarkastelleen tutkimuksen mukaan ilmoitusten määrä vaihtelee merkittävästi eri kuntien välillä, ja apua tarjotaan usein vähemmän juuri siellä, missä tarve on suurin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä vaihtelee merkittävästi kunnittain. Kunnissa, joissa on enemmän sosioekonomisia ongelmia, kuten työttömyyttä ja suuret tuloerot, tehdään vähemmän lastensuojeluilmoituksia. Toisin sanoen, apua tarjotaan vähemmän siellä, missä tarve voi olla suurin.
”Esimerkiksi korkean työttömyyden kunnissa ilmoituskynnys on tutkimuksen mukaan korkeampi, mikä voi johtaa siihen, että apua tarvitsevat lapset jäävät ilman tarvitsemaansa tukea. Suurten tuloerojen kunnissa havaittiin myös, että ilmoituksia tehdään vähemmän, kun taas pienempien tuloerojen kunnissa ilmoituksia tehdään useammin”, kertoo aihetta tutkinut Itä-Suomen yliopiston professori Timo Toikko.
Tutkimuksen mukaan epätasa-arvoisuus on merkittävä ongelma suomalaisessa sosiaalihuoltojärjestelmässä, jossa yhdenvertaisuus on keskeinen periaate.
”Epätasa-arvoisuus lisää haavoittuvien perheiden ja lasten syrjäytymistä. Kuntakohtaiset erot asettavat kansalaiset myös eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Olisi tärkeää tehdä lisää tutkimusta lastensuojelun ilmoituskäytännöistä ja palveluiden saavutettavuudesta eri kunnissa”, Toikko sanoo.
Taloudellinen tuki ja ehkäisevät palvelut vähentävät parhaiten lastensuojelun tarvetta
Tutkimuksen mukaan kunnat, jotka panostavat enemmän perheiden taloudelliseen tukeen ja ehkäiseviin palveluihin, pystyvät parhaiten vähentämään lastensuojelun tarvetta ja esimerkiksi köyhyyden ja lastensuojelun välistä yhteyttä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että täydentävä toimeentulotuki voi tehokkaasti vähentää lastensuojelun tarvetta, mutta sen saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja.
Olennaista on, että talouspaineiden alla kamppailevat kunnat kohdentaisivat niukat resurssinsa mahdollisimman tehokkaasti. Tähän tarvitaan lastensuojelun toimien kustannusvaikuttavuuden arvioimista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Timo Ståhl on tarkastellut ehkäisevän lastensuojelun kustannusvaikuttavuutta Lapset SIB -hankkeessa.
“Kustannusvaikuttavuuden selvittäminen antaa päätöksentekijöille tärkeää tietoa siitä, miten ennaltaehkäiseviin toimiin sijoitetut varat voivat säästää kustannuksia ja vähentää lastensuojelun tarvetta pitkällä aikavälillä”, Ståhl sanoo.
Terveystaloustieteen menetelmät tukevat lastensuojelun vaikuttavuuden arviointia
Hallinnollisten päätösten, kuten lastensuojelupalveluiden muutosten, vaikutuksia ihmisten elämään pitkällä aikavälillä on mahdollista tarkastella terveystaloustieteen menetelmillä.
Nämä menetelmät voivat myös auttaa kohdistamaan lastensuojelun toimet tarkemmin ja arvioimaan niiden vaikutuksia ilman, että vaaditaan kalliita tai eettisesti haastavia satunnaistettuja kokeiluja.
”Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi ei ole yksinkertaista, mutta se on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa resurssien oikea kohdentaminen”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Mika Kortelainen.
Lisätietoa
Lastensuojelun alueellisia eroja ja palveluiden kustannusvaikuttavuutta käsitellään Lastensuojelun tutkimuspäivillä 26.–27.11. THL:ssä Helsingissä (Mannerheimintie 166).
Monitieteiset lastensuojelun tutkimuspäivät: Money talks? Lastensuojelun kustannukset, vaikuttavuus ja etiikka
Yhteystiedot
Timo Toikko
professori
Itä-Suomen yliopisto
puh. 050 524 9708
sähköposti: timo.toikko(at)uef.fi
Timo Ståhl
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7128
sähköposti: [email protected]
Mika Kortelainen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8302
sähköposti: [email protected]
