Kuntien ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet edelleen vahvat – sote-uudistus muutti järjestämistapoja
Vuoden alusta alkaen ehkäisevä päihdetyö on kuulunut sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin. Sote-uudistuksessa kuntien ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet säilyivät lähestulkoon yhtä vahvoina kuin ennen uudistusta. Tämä käy ilmi THL:n ja aluehallintovirastojen kunnille tekemistä kyselyistä vuosina 2020 ja 2023.
Perusrakenteita ovat kunnan nimeämä vastaava toimielin, työtä ohjaavat suunnitelmat, yhdyshenkilö ja monialaiset työryhmät.
Ehkäisevää päihdetyötä johtaa paikallinen toimielin
Vuonna 2023 81 prosenttia kunnista oli nimennyt ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen tai tehtävään valtuutetun työryhmän. Vuonna 2020 vastaava osuus oli neljä prosenttiyksikköä pienempi (77 %). Edelleen 15 prosentissa kunnista puuttui ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin.
Toimielin, esimerkiksi kunnanhallitus tai hyvinvointilautakunta, huolehtii ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä ja johtamisesta kunnassa.
Työtä ohjaavat suunnitelmat ovat yleisiä
Ehkäisevä päihdetyö näkyi vahvasti kuntien toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa. 90 prosenttia kunnista oli huomioinut ehkäisevän päihdetyön jossain kunnan toimintaa ohjaavassa suunnitelmassa vuonna 2023. Osuus oli pienempi kuin vuonna 2020 (96 %), sillä osa kunnista oli vasta valmistelemassa suunnitelmia vuonna 2023.
”Lain edellyttämän vastaavan toimielimen nimeäminen ja suunnitelmat luovat perustan tehokkaalle ehkäisevälle päihdetyölle paikallisella tasolla”, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Jaana Markkula.
”Ehkäisevä päihdetyö kattaa päihteiden käytön, tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä haitallisen rahapelaamisen vähentämisen ja haittojen ehkäisyn.”
Monialaiset työryhmät ja yhdyshenkilöt toimeenpanijoina
Kunnallisia tai seudullisia ehkäisevän päihdetyön monialaisia työryhmiä toimi 83 prosentissa kunnista vuonna 2023. Vuonna 2020 vastaava osuus oli hieman suurempi (86 %).
Kunnallisia tai seudullisia ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöitä toimi vuonna 2023 93 prosentissa kunnista. Vuonna 2020 vastaava osuus oli 92 prosenttia eli tässä ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia.
Velvoitetta monialaisten työryhmien ja yhdyshenkilötehtävien nimittämisestä ei ole kirjattu lakiin, mutta molemmat toimeenpanevat kuntien lakisääteisiä tehtäviä käytännössä. Kunnan tulee muun muassa sovittaa yhteen eri hallinnonalojensa ehkäisevän päihdetyön toimet muiden toimijoiden kanssa. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät hyvinvointialueet, poliisi, alkoholi- ja tupakkalain valvontaviranomaiset, elinkeinoelämä ja yleishyödylliset yhteisöt.
Sote-uudistus muutti ehkäisevän päihdetyön järjestämistapoja kunnissa. Kunnat ovat siirtäneet yhdyshenkilötehtäviä sote-toimesta kunnan omille hallinnonaloille, ja myös monialaisten työryhmien kokoonpanoissa korostuivat kuntien omat hallinnonalat.
”Ehkäisevää päihdetyötä on liitetty aikaisempaa vahvemmin osaksi kuntien ja alueiden muita tehtäviä, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä”, Markkula arvioi.
”Jatkossa onkin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota kuntien ehkäisevän päihdetyön riittävään resursointiin ja toimeenpanoon sekä yhteistyömuotojen kehittämiseen hyvinvointialueiden kanssa.”
Aluehallintovirastojen toimialueet eroavat toisistaan
Aluehallintovirastojen välillä oli eroja ehkäisevän päihdetyön perusrakenteiden vahvuudessa ja järjestämistavoissa. Joillakin avi-alueilla esimerkiksi hyvinvointikertomus- ja suunnitelma oli nyt aiempaa yleisemmin ainoa suunnitelma, joka ohjasi ehkäisevää päihdetyötä.
Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt olivat osalla avi-alueista muita alueita yleisemmin kunnan omia ja tehtäväänsä nimettyjä.
Kokonaisrakenteet säilyneet vahvoina Kunnista lähes 70 prosentissa oli kokonaisarvion perusteella vahvat perusrakenteet huhti–toukokuussa 2023 eli niissä oli kaikki neljä ehkäisevän päihdetyön rakennetta. Aluehallintovirastojen toimialueiden välillä oli kuitenkin vaihtelua siinä, miten kattavia kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet olivat.
”Kaiken kaikkiaan ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa ovat pysyneet pääpiirteissään vahvoina sote-uudistuksen muutospaineista huolimatta. Merkittävä tekijä tässä on se, että kunnat ovat saaneet alueellista ohjausta ja tukea ehkäisevän päihdetyön tehtäviensä uudelleen järjestämiseen”, toteaa THL:n erikoistutkija Katariina Warpenius.
Lisätietoa
Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa ennen ja jälkeen sote-uudistuksen – vuosien 2020 ja 2023 kuntakyselyiden tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 35/2023. THL.
THL:n verkkopalvelu: Aluehallintovirastojen raportit
Jaana Markkula
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8802
Katariina Warpenius
erikoistutkija
puh. 029 524 7019
sähköposti: [email protected]
