Lähes kolme neljästä tytöstä raportoi mielenterveysongelmista koronapandemian jälkeen, transnuorilla positiivista kehitystä
Koronapandemian aikana lisääntyneet nuorten mielenterveysongelmat eivät olleet vähentyneet kevään 2023 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan. Erityisesti yläasteen tytöillä ongelmat lisääntyivät entisestään.
Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta nuorten pandemian jälkeistä mielenterveyttä tarkastelleesta tutkimuksesta. Tyttöjen ahdistuksessa oli kasvava trendi jo ennen koronaa, mikä vastasi myös muissa maissa havaittua kehitystä. Koronapandemia nosti mielenterveyden ongelmat vielä aivan uudelle tasolle.
”Pandemian jo väistyttyä olisi kuitenkin ollut oletettavaa, että oireilu lähtisi vähenemään, mutta näin ei ole tapahtunut”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
Yläasteen 8.- ja 9.- luokkalaisilla tytöillä masennus- ja ahdistuneisuusoireilu lisääntyi edelleen pandemian jälkeen ja yli puolella heistä oli keväällä 2023 sosiaalista ahdistuneisuutta. Tutkimuksessa katsottiin mielenterveysongelmia laajemmin, sisältäen masennuksen ja ahdistuksen lisäksi syömishäiriöoireilun ja itsetuhoisuuden sekä näiden kasaantumisen. Tytöistä lähes kolme neljännestä (73 %) raportoi vähintään yhden mielenterveyden ongelman ja lähes puolet vähintään kaksi.
”Nämä luvut kyllä haastavat sitä yleistä sanontaa, että suurin osa nuorista voi hyvin”, Kiviruusu toteaa.
Poikien osalta kehitys on hieman suotuisampaa, erityisesti lukion pojilla mielenterveyden ongelmat pääsääntöisesti vähentyivät. Yksinäisyys väheni keväästä 2021 kaikissa ryhmissä, mikä oli odotettavaakin ajatellen korona-aikaa ja silloin vallinneita koulujen sulkuja sekä sosiaalisen elämän rajoituksia.
”Silti, yhdessäkään tutkitussa mittarissa ei ollut palattu lähellekään pandemiaa edeltävää tasoa minkään ryhmän osalta”, Kiviruusu painottaa.
Transnuorilla ahdistuneisuus- ja masennusoireilu kääntyivät laskuun
Positiivinen poikkeus huolta herättäviin kehityskulkuihin oli masennuksen ja ahdistuneisuuden kääntyminen selvään laskuun transnuorten keskuudessa. Transnuorilla, joilla syntymähetkellä määritelty sukupuoli ei vastaa heidän kokemustaan omasta sukupuolesta, on enemmän mielenterveyden ongelmia kuin muilla nuorilla. Kehityskulku pandemian jälkeen oli heillä kuitenkin myönteinen verrattuna cissukupuolisiin nuoriin, joiden sukupuoli-identiteetti on syntymässä määritellyn sukupuolen mukainen.
”Syitä ei tämän tutkimuksen perusteella voida todentaa, mutta keväällä 2023 voimaan tulleella lailla sukupuolen vahvistamisesta, on todennäköisesti ollut positiivinen vaikutus myös transnuorten mielialaan, vaikka lakimuutos ei koskekaan alle 18-vuotiaita. Muutos on voinut toimia signaalina siitä, että transihmisten asioita huomioidaan yhteiskunnassa”, arvelee THL:n erikoistutkija Laura Sares-Jäske.
Nuorten mielenterveyden ongelmista on puhuttu paljon. Syitä ongelmien lisääntymiseen ei tiedetä, joskin esimerkiksi erilaiset kriisit, kuten sota ja taloudelliset huolet pandemian jälkeen sekä lisääntynyt netin ja somen käyttö, ovat mahdollisia osatekijöitä.
Nuorten huolet on otettava vakavasti, mutta ratkaisut näin laaja-alaiseen ongelmaan eivät voi jäädä yksilöiden hoitamisen tasolle. Taustalla on todennäköisesti laajempia yhteiskunnallisia tekijöitä.
”Näin ollen ratkaisujen täytyy olla myös yhteiskunnallisia, kuten edellä esitetty esimerkki transnuorten tilanteesta ja lainsäädännöstä antaa aavistaa. Ratkaisuja on tärkeä kehittää yhdessä nuorten kanssa”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.
Tutkimuksen tulokset perustuvat yhteensä 384 813 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaan, 208 419 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijan sekä 120 822 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijan antamiin vastauksiin vuosien 2015–2023 Kouluterveyskyselyissä.
Lähde
Kiviruusu O, Ranta K, Lindgren M, Haravuori H, Silén Y, Therman S, Lehtonen J, Sares-Jäske L, Aalto-Setälä T, Marttunen M, Suvisaari J. Mental health after COVID-19 pandemic among Finnish youth: A repeated, cross-sectional, population-based study. The Lancet Psychiatry (2024).
Lisätietoja
Olli Kiviruusu
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8323
[email protected]
Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8539
[email protected]
Laura Sares-Jäske (sukupuolivähemmistöihin liittyvät tulokset)
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7238
[email protected]
Aikaisemmin aiheesta
Generalized anxiety among Finnish youth from 2013 to 2021—Trend and the impact of COVID-19. Journal of Affective Disorders (2023).
Social anxiety in Finnish adolescents from 2013 to 2021: change from pre-COVID-19 to COVID-19 era, and mid-pandemic correlates. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology (2023).
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.- ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019–2023. Tutkimuksesta tiiviisti 13/2024.
Transnuorten tyytyväisyys elämään – voimavaratekijät liittyvät hyviin ihmissuhteisiin ja arvostavaan vuorovaikutukseen. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2024.
