Lastensuojelun sosiaalisten innovaatioiden kokeilut toimivat systemaattisen ohjelmakehittämisen pilotteina
Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa lastensuojelun sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä Suomessa 30 miljoonalla eurolla vuosina 2023–2029. Tavoitteena on uudistaa lastensuojelua sosiaali- ja terveysministeriön vision mukaisesti niin, että lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa palveluihin ja niiden vaikuttavuuteen.
Rahoitus kohdistuu Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelmaan. Ohjelman väliraportti julkaistiin tammikuussa 2026.
Ohjelma on uudenlainen kokeilu, jossa valtakunnallisella rahoituksella toteutettava koordinaatio ja alueelliset kehittämishankkeet kytketään tiiviiseen yhteistyöhön elinvoimakeskusten ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Samalla sosiaaliset innovaatiot haastavat rahoitusprosesseja, toimintarakenteita ja käytäntöjä hyvinvointialueilla.
Väliraportissa kuvataan ohjelmakauden etenemistä vuosina 2023–2025: hyvinvointialueiden palvelujärjestelmiin kytkeytyviä 21 aluehanketta ja SOILA-koordinaation tarjoamaa tukea yhteiskehittämiseen.
Sosiaalisten innovaatioiden osaaminen on jo vahvistunut
Vuonna 2025 sosiaalisten innovaatioiden mukainen yhteiskehittäminen on edennyt täyteen vauhtiin alueilla ja kansallisesti. Sosiaalisten innovaatioiden piirteet ovat näkyvissä kehittämisessä: sosiaalisten innovaatioiden osaaminen on jo vahvistunut ja kokemustaustaiset ovat mukana kaikissa hankkeissa kanssakehittäjinä. Innovaatiospiraalin mukaisiin vaiheisiin on alettu kiinnittää huomiota.
Uudistamiseen tähtääviä kokeiluja on käynnissä valtaosalla alueista ja ohjelman neljän strategisen tavoitteen mukainen kehittämistyö etenee:
Avohuollon palveluita kehitetään sijoitusten määrän vähentämiseksi esimerkiksi vanhemmuuden tukea uudistamalla ja pysähtymällä kiireellisten sijoitusten äärelle.
Vanhemmuuden ja koko perheen tukea huostaanottotilanteissa tuetaan esimerkiksi perheen jälleen yhdistämisen uusia käytäntöjä kehittämällä.
Jälkihuoltoa uudistetaan monialaiseksi aikuistumisen tueksi esimerkiksi jälkihuoltoneuvolan, asumisen osaamista vahvistavan pakopelin ja monialaisen yhteistyön avulla.
Lasten mielenterveys- ja päihdeongelmiin sijaishuollon aikana vastataan luomalla hybridipalveluita ja rakentamalla uusia verkostoyhteistyön malleja lastensuojelun, päihde- ja mielenterveystyön välille sekä vahvistamalla ammattilaisten osaamista.
“Lastensuojelun on sanottu olevan hyvä mittari koko hyvinvointipalvelujen onnistumiselle ylipäätään. Ilmeistä on, että ilman yli sektorien menevää kokonaisvaltaisempaa ajattelua ja ymmärrystä hyvinvointivaltion eri osa-alueiden keskinäisriippuvaisista rakenteista ja vuorovaikutussuhteista emme onnistu uudistamisessa. Muutostyön tärkeä lähtökohta onkin palvelujärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena, joka pystyy vastaamaan lapsen ja hänen läheistensä tarpeisiin oikea-aikaisesti.” toteavat sisältöohjauksesta vastaava sosiaalineuvos Elina Palola, sosiaali- ja terveysministeriö, sekä rahoitusvastaava Iida Partanen, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, raportin esipuheessa.
Tavoitteena on systeeminen muutos, joka syntyy yhteistyössä. Yksittäinen sosiaalinen innovaatio ei riitä, vaan muutos edellyttää aluehankkeiden keskinäistä oppimista, ekosysteemityötä ja koordinaation tukea. Koordinaatiohanke varmistaa myös yhteyden muihin kansallisiin ohjelmiin ja strategioihin. Systeeminen muutos edellyttää toimintapolitiikan ja organisaatiorakenteiden muutosta sekä useiden pienempien innovaatioiden muodostamia kokonaisuuksia. Muutos syntyy julkisen ja yksityisen sektorin pitkäjänteisessä vuorovaikutuksessa.
”Ohjelma toimii sosiaalisten innovaatioiden koelaboratoriona, koska siinä siirrytään pistemäisyydestä systemaattisempaan ohjelmakehittämiseen” totesi Iida Partanen raportin julkistustilaisuudessa.
Yhteistyöllä kohti tulevaisuuden lastensuojelua
Vuosina 2023–2025 painopisteenä on ollut ammattilaisten muutoskyvykkyyden vahvistaminen koulutuksin, valmennuksin, työpajoin ja yhteisillä foorumeilla haastavassa toimintaympäristössä.
Loppukaudelle 2026–2029 tavoitteiksi asetettiin siirtyminen yksittäisten innovaatioiden tukemisesta innovaatioryppäisiin, aluehankkeiden erillisestä tuesta yhteiseen systeemisen muutoksen tukeen sekä nykyhetken ongelmanratkaisusta tulevaisuuden lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistamiseen. Työhön kutsutaan mukaan poliittiset päättäjät, lastensuojelun johto ja ammattilaiset, kehittämishankkeet, lasten kanssa toimivat tahot, kokemusasiantuntijat ja rahoittajat.
SOILA-koordinaatio jatkuu kevääseen 2029. Päätoteuttaja toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja osatoteuttajina Pesäpuu ry sekä Lastensuojelun Keskusliitto.
Tutustu väliraporttiin:
Lastensuojelun sosiaalisia innovaatioita vauhdittamassa Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelman väliraportti. THL työperi 1/2026.
Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke (SOILA)
Lisätietoja
Tanja Hirschovits-Gerz
hankepäällikkö
THL
[email protected]
Helena Inkinen
kehittämispäällikkö
Pesäpuu ry
[email protected]
Petri Paju
hankekoordinaattori
Lastensuojelun Keskusliitto
[email protected]
