Lintuinfluenssa aiheuttaa riskin kansanterveydelle - turkistarhojen terveysturvallisuutta parannettava
Tämän hetken tietojen mukaan lintuinfluenssa on Suomessa levinnyt kahdellekymmenelleyhdelle turkistarhalle. Ensimmäiset kokogenomisekvensoinnilla eli viruksen perimän tutkimuksella saadut tulokset viittaavat luonnonvaraisten lintujen, etenkin naurulokkien, osuuteen tartuntalähteenä.
Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Ruokaviraston Eurosurveillance -tiedelehdessä julkaisusta yhteisestä “rapid communication” -artikkelista, joka on kuvaus Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla meneillään olevasta turkistarhojen lintuinfluenssaepidemiasta.
”Yksittäisten tarhojen laajemmalle levinneissä tartunnoissa ei voida poissulkea tarhojen sisäisten tartuntojen mahdollisuutta. Tämänhetkiset olosuhteet turkistarhoilla, joilla ei ole tehokasta lintusuojausta, mahdollistavat virusten leviämisen luonnonvaraisista linnuista tarhattuihin eläimiin. Riskien hallitseminen edellyttäisi toimia turkistarhoilla sen estämiseksi, että linnut pääsevät kosketuksiin turkiseläinten kanssa”, sanoo osastonjohtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta.
Tutkimustulosten perusteella osassa turkiseläinten viruksista on mutaatioita, jotka viittaavat viruksen muuntumiseen nisäkästartuntojen seurauksena. Kahdella tilalla todettiin viruksia, joissa on mutaatioita, jotka tehostavat viruksen monistumista nisäkässoluissa.
Taudinaiheuttamiskykyyn liittyviä mutaatioita on tärkeää seurata, sillä lintuinfluenssavirukset muuntuvat herkästi ja niiden kyky aiheuttaa tautia myös ihmisessä kasvaa niin kutsutun nisäkäsadaptaation eli nisäkkäisiin sopeutumisen myötä.
“Minkkien kohdalla tämä riski on erityisen suuri minkin ja ihmisen hengitysteiden yhtäläisyyksien takia. Minkit voivat saada kausi-influenssa tartunnan myös ihmisiltä, lisäten riskiä uusien virusyhdistelmien synnylle”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Erika Lindh.
“Asialla on laajempaa kuin vain kansallista merkitystä. Myös kansainväliset terveysviranomaiset ja tutkijat pelkäävät nisäkäsadaptaation pahimmassa tapauksessa johtavan ihmiselle uuden influenssaviruksen aiheuttaman pandemian syntymiseen”, sanoo johtaja Otto Helve THL:stä.
Julkaisussa on kuvattu epidemiatilannetta, sen syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä tartuntojen hallintaan liittyvää viranomaistoimintaa.
Viite
Highly pathogenic avian influenza A(H5N1) virus infection on multiple fur farms in the South and Central Ostrobothnia regions of Finland, July 2023. Lindh E., Lounela H., Ikonen N., Kantala T., Savolainen-Kopra C., Kauppinen A., Österlund P., Kareinen L., Katz A., Nokireki T., Jalava J., London L., Pitkäpaasi M., Vuolle J., Punto-Luoma AL., Kaarto R., Voutilainen L., Holopainen R., Kalin-Mänttäri L., Laaksonen T., Kiviranta H., Pennanen A., Helve O., Laamanen I., Melin M., Tammiranta N., Rimhanen-Finne R., Gadd T., Salminen M.. Euro Surveill. 2023;28(31):pii=2300400.
Lisätietoja
Lintuinfluenssa (Ruokavirasto)
Erika Lindh
erikoistutkija
THL
[email protected]
Otto Helve
johtaja, terveysturvallisuus
THL
[email protected]
Terhi Laaksonen
osastonjohtaja, eläinten terveys ja hyvinvointi
Ruokavirasto
[email protected]
Riikka Holopainen
yksikönjohtaja, eläinterveystutkimus
Ruokavirasto
[email protected]
