Mikrobilääkeresistenssi on kansainvälinen terveysuhka, jonka taltuttamiseen tarvitaan toimia kaikilla tasoilla
Mikrobilääkeresistenssin eli antibioottiresistenssin yleistymisellä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveydelle. Kun bakteerit, virukset, sienet tai alkueläimet tulevat resistenteiksi mikrobilääkkeille, niiden aiheuttamien infektioiden hoito vaikeutuu, hoitojaksot pitkittyvät ja pahimmillaan infektiokuolleisuus lisääntyy.
On arvioitu, että vuonna 2019 resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuoli maailmanlaajuisesti noin viisi miljoonaa ihmistä. Mikrobilääkeresistenssi on yksi tärkeimmistä kuolinsyistä erityisesti kehittyvissä maissa. EU:n alueella mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa noin 35 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain, Suomessa noin 90.
”Maailman mittakaavassa Suomen tilanne on hyvä. Mikrobilääkeresistenssin aiheuttama tautitaakka on maailman pienimpiä, eikä se ole sattumaa. Suomessa on panostettu jo 1990-luvulta alkaen mikrobilääkeresistenssin torjuntaan”, THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava sanoo.
Mikrobilääkkeiden käyttö kehittyneissä maissa on kääntynyt laskuun, mutta niiden käyttö kasvaa erityisesti keskituloisissa maissa. Lisäksi maailmalla käytetään mikrobilääkkeitä eläintuotannossa noin kaksi kertaa enemmän kuin ihmisten infektioiden hoitoon. Tämän vuoksi resistenttien mikrobien syntyyn vaikuttava valintapaine on lisääntynyt, mikä edesauttaa resistenssin yleistymistä. Toisaalta ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden laaja liikkuminen rajojen yli haastaa mikrobilääkeresistenssin torjunnan kaikkialla, myös Suomessa.
Kansainvälistä sääntelyä on kehitetty viime vuosina
Mikrobilääkeresistenssin torjuntaan liittyvää sääntelyä on kehitetty viime vuosina. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2015 kansainvälisen toimintaohjelman (Global Action Plan on Antimicrobial Resistance), joka ohjaa jäsenmaiden toimintaa mikrobilääkeresistenssin torjunnassa.
Sen pohjalta myös Suomi julkaisi oman kansallisen toimintaohjelmansa vuonna 2017. WHO on tuonut mikrobilääkeresistenssin mukaan myös kansainväliseen pandemiasopimukseen, jonka on tarkoitus valmistua keväällä 2024.
Myös Euroopan unioni on säätänyt ja tulee säätämään lisää jäsenmaita koskevia asetuksia, joissa mikrobilääkeresistenssin torjunta on huomioitu. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (2022/2371) rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista tuli voimaan vuoden 2022 lopulla. Asetus ja siihen perustuvat tulevat säädökset velvoittavat jäsenmaita kehittämään mikrobilääkeresistenssin torjuntaa ja raportointia.
Myös Euroopan unionin neuvosto julkaisi kesäkuussa 2023 suosituksen mikrobilääkeresistenssin torjunnan tehostamisesta yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti. Neuvoston suositus sisältää myös jäsenmaille asetettuja tavoitteita resistenssin ja mikrobilääkekäytön suhteen.
Suomen päivitetty toimintaohjelma julkaistaan alkuvuodesta
Suomi on parhaillaan päivittämässä kansallista mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimintaohjelmaa, joka julkaistaan alkuvuodesta 2024. Päivitetyssä toimintaohjelmassa on huomioitu resistenssitilanteen kehittyminen sekä uudet kansainväliset vaatimukset yhteinen terveys (One Health) -lähestymistavan mukaisesti.
Mikrobilääkeresistenssin torjunnan perusta on pysynyt samana ja voidaan jakaa kahteen pääluokkaan:
1) hallittu ja järkevä mikrobilääkkeiden käyttö sekä 2) resistenttien mikrobien leviämisen estäminen. Uutena asiana toimintaohjelmassa kiinnitetään huomiota myös ympäristön merkitykseen resistenssin torjunnassa.
THL järjestää 14.12.2023 sidosryhmille webinaarin, jossa uutta mikrobilääkeresistenssin toimintaohjelmaa esitellään.
Euroopan antibioottipäivää vietetään 18. marraskuuta. Tavoitteena on edistää antibioottien tarkoituksenmukaista ja vastuullista käyttöä. Näin voidaan ehkäistä antibioottiresistenssiä ja säilyttää antibioottien teho mahdollisimman hyvänä.
Lisätiedot
WHO Global action plan on antimicrobial resistance (WHO)
WHO:n pandemiasopimus (WHO, englanniksi)
Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021 (THL)
Euroopan antibioottipäivä (THL)
Jari Jalava
johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 6629
[email protected]
