Miljoonista asiakirjoista tilastotietoa - Kanta-palvelusta saadaan jo tietoa sosiaalihuollon kehittämiseen
Sosiaalihuollon asiakastiedon toisiokäyttö etenee nyt harppauksin. Vuoden 2023 aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sosiaalihuollon seurantarekisteriin kerätään tiedot sosiaalihuollon palveluissa olleiden asiakkaiden asiakkuusjaksoista sekä saaduista sosiaalipalveluista. Lähivuosina hyvinvointialueet pääsevät vihdoin hyödyntämään kansallisesti kattavaa ja ajantasaista seurantatietoa sosiaalihuollosta. Seurantarekisterissä ei käsitellä yksittäisen asiakkaan asiakastietoja.
Arkiston tietojen toisiokäyttö käynnistynyt
Sosiaalihuollon asiakastiedosta muodostettua tietoa on siirretty loppuvuonna 2022 ensimmäistä kertaa Kanta-palvelujen Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistosta uuteen Sosiaalihuollon seurantarekisteriin.
"Tiedonsiirto on historiallinen askel sosiaalihuollon tietotuotannon uudistamisessa. Asiakastiedon hyödyntäminen kattavasti esimerkiksi tilastoinnissa on poikkeuksellista myös kansainvälisesti", kertoo projektipäällikkö Riikka Väyrynen.
Tiedonsiirron kattavuuteen vaikuttaa eri organisaatioiden Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotot. Lähivuosien tavoitteena on, että tiedonkeruu tapahtuu täysin automaattisesti suoraan Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistosta. Seurantarekisterin käyttöönoton alkuvaiheessa tietoja toimitetaan hyvinvointialueilta myös suoraan THL:lle.
”Arkistossa on nyt noin 500 000 asiakkaan tietoja 2020-luvulta. Määrä kasvaa koko ajan, kun käyttöönotot etenevät”, tuoteomistaja Hanne Laukkanen Kelasta kertoo.
”Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston tietojen jalostaminen toisiokäyttöön on ollut yksi vuoden 2022 pääprioriteeteista Kanta-kehityksessä. On äärimmäisen palkitsevaa nähdä arkistoidun tiedon uusi elämä ensimmäisissä tilastoluonnoksissa, tuoteomistaja Anni Taanila Kelasta toteaa.
Ensimmäisestä vastaanotetusta tiedosta on muodostettu pilottiaineisto, jonka avulla on pystytty tarkastelemaan muun muassa siirretyn tiedon laatua. THL ja Kela jatkavat tiivistä kehittämisyhteistyötä, jotta tiedon laatu kehittyy edelleen.
Tiedonkeruu laajenee rakenteisen kirjaamisen käyttöönoton myötä
Hyvinvointialueet ovat tiedontuottajina avainasemassa, sillä hyvinvointialueella toimivat sosiaalihuollon ammattilaiset laativat asiakastyössä asiakirjat, joita tiedonkeruussa hyödynnetään. Asiakastyön kirjaamisen laatu vaikuttaa suoraan myös kerätyn tiedon yhteismitallisuuteen ja tietojen vertailtavuuteen.
"Sosiaalihuollon siirtyminen rakenteiseen kirjaamiseen mahdollistaa jatkossa kattavat ja ajantasaiset tiedot kehittämisen ja johtamisen tueksi", toteaa Väyrynen.
Sosiaalipalvelujen kehittäminen kannattaa perustaa tietoon
"Pilottiaineisto vahvisti, että asiakkuusjaksojen päättymistiedoissa on puutteita", erityisasiantuntija Martta Forsell THL:stä sanoo.
"Tietohuoltoa on tehtävä säännöllisesti, jotta automaattisesti tuotettu tieto on laadukasta siirtyessään arkistosta tilastoihin. Tämä takaa, että myös asiakas näkee jatkossa itseään koskevat oikeat tiedot", Forsell lisää.
"Hyvinvointialueet tarvitsevat tiedot sosiaalihuollon asiakkuuksista ja annetuista sosiaalipalveluista oman toimintansa organisoimiseksi. Lisäksi vertailu kansallisella tasolla on hyödyllistä. Sosiaalihuollon seurantarekisteri tarjoaa työkaluja tähän", toteaa Forsell.
