Neuvolaikäisten ja koululaisten terveystarkastusten toteuttamisessa on edelleen haasteita
Laaja terveystarkastus toteutui vain noin puolelle lapsista eli keskimäärin 51 prosentille ikäluokkaan kuuluvista vuonna 2023. Laaja terveystarkastus järjestetään neuvolassa lapsen ollessa 4 kuukauden, 1,5 vuoden ja 4 vuoden ikäinen sekä kouluterveydenhuollossa 1., 5., ja 8. luokalla.
Laaja terveystarkastus voidaan toteuttaa erillisinä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottoina tai ne voidaan tehdä osittain tai kokonaan yhdessä. Näihin tarkastuksiin osallistuvat lapsen huoltajat.
Lastenneuvolassa 1,5-vuotiaiden laajojen terveystarkastusten kattavuus kasvoi hieman ja oli 48 prosenttia vuonna 2023 (45 % vuonna 2022).
Lastenneuvoloiden laajoista terveystarkastuksista korkein kattavuus, 60 prosenttia, oli 4-vuotiaiden tarkastuksissa. Hyvinvointialueiden väliset erot olivat kuitenkin suuria.
Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten kattavuudet olivat edelleen matalampia kuin ennen korona-aikaa. 8. luokan laajoja terveystarkastuksia toteutetaan jonkin verran edellisvuosia enemmän.
Kouluikäisten suun terveystarkastukset toteutuivat alueilla kattavasti
”Lukumäärien perusteella vaikuttaa siltä, että hyvinvointialueet toteuttavat kouluikäisten lasten ja nuorten suun terveystarkastukset oikein hyvin. Määräaikaisten tarkastusten lisäksi huomioidaan myös tiheämpää suun terveyden seurantaa tarvitsevien lasten ja nuorten tarpeet kutsumalla heitä useammin tarkastuksiin”, kiittää THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa.
Alle kouluikäisistä tarkasteltiin lähemmin 5–6 vuotiaiden ikäryhmää, jossa suun terveystarkastusten kattavuus oli 75 prosenttia. ”Tavoitteena olisi tarkastaa ikäluokka kokonaisuudessaan, joten tässä olisi vielä parantamisen varaa. Tarkastuksista pois jäävien lasten tavoittaminen on tärkeää, sillä he ovat usein niitä, joilla hoidon tarvetta olisi eniten”, Harjunmaa jatkaa
Ensimmäistä lastaan odottavien suun terveydenhuollon käyntien kattavuus oli vain 12 prosenttia. ”Hyvinvointialueiden olisi hyvä selvittää, mistä vähäinen käyntimäärä johtuu. Jos kyse on siitä, ettei käyntiä koeta tarpeelliseksi, voitaisiinko sen sisältöä ja saavutettavuutta jollain lailla kehittää”, Harjunmaa pohtii.
Tiedon kattavuus paranee vaiheittain – tiedon laatua kehitetään yhteistyössä
Perusterveydenhuollon avohoidon äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon käyntitiedot saatiin kattavasti vuonna 2023 lukuun ottamatta Helsinkiä, Vantaata, Keravaa ja Kauniaista, joiden tiedoissa on ollut puutteita aiemmasta potilastietojärjestelmästä uuteen siirryttäessä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin tietopuutteiden vaikutus koko maan lastenneuvolakäyntien määrään vuosina 2021–2023 on ollut noin 6 prosenttia.
THL:n julkaisemien Avohilmo-tietokantaraporttien käyttö sekä paikallisesti eri organisaatioissa että valtakunnallisesti parantaa tietojen laatua, kattavuutta ja alueiden välistä vertailtavuutta. Terveydenhuollon ammattilaisten tekemä työ tehdään näkyväksi jatkuvalla raportoinnilla.
Tietojen laadun parantamiseksi THL:ssä on yhteistyössä eri palvelujen asiantuntijoiden kanssa laadittu kirjaamisohjeita. Kirjaamisohjeet on koottu tilaston kotisivulle.
Tutustu kirjaamisohjeisiin (Tiedä ja toimi -kortit)
Hyvinvointialue vastaa ostopalveluna toteutettujen tietojen oikeasta kirjaamisesta ja tietojen lähettämisestä Avohilmo-rekisteriin. Ostopalvelusopimuksia tehtäessä hyvinvointialueen on varmistettava tietojen saaminen Avohilmo-rekisteriin ja kirjaamisohjeistuksen antaminen.
Lue lisää lasta odottavien, pikkulasten ja koululaisten terveystarkastuksista
Lisätietoja
Ulla Harjunmaa
ylihammaslääkäri
puh. 029 524 7375
Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri
puh. 029 524 7294
Sanna Nieminen
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7355
Raimo Mahkonen
erikoissuunnittelija, Avohilmo-rekisteri
puh. 029 524 7669
Kaisa Pyrhönen
kehittämispäällikkö, Avohilmo-rekisteri
puh. 029 524 8421
sähköpostit: [email protected]
Avohilmoon liittyvät yhteydenotot pyydetään ensisijaisesti Avohilmo-rekisterin yhteissähköpostiin osoitteessa: avohilmo(at)thl.fi
