Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä
Nuoret toivovat, että oman paikkakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut löytyisivät helposti yhdestä paikasta ja apua voisi saada ilman ajanvarausta. Nuorten toiveet palvelukynnysten madaltamiseksi ovat myös hyvin käytännönläheisiä, kuten toimintaympäristön kehittäminen viihtyisäksi ja turvalliseksi esimerkiksi niin, että tilassa on sohva, sateenkaarilippu seinällä ja juliste turvallisemman tilan periaatteista.
Tiedot selviävät tuoreesta selvityksestä, joka on tehty osana kansallisen lapsistrategian toteutusta.
”Hyvinkin pienillä käytännön teoilla voi olla iso merkitys nuorille palvelun saavutettavuuden kannalta”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Katja Sankalahti.
Hänen mukaansa nuoret katsovat, että tunteiden, kriisien ja ongelmien käsittelyä tulisi opetella esimerkiksi koulussa. Näin normalisoitaisiin avun hakemista ja madallettaisiin palveluun hakeutumisen kynnystä.
”Nuoret kokevat, että mitä enemmän tietoa on tarjolla esimerkiksi kouluissa, sitä hyväksyvämmin asioihin suhtaudutaan ja häpeä vähenee.”
Huomiota kiinnitettävä muun muassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien palvelukokemuksiin
Kouluterveyskyselystä käy ilmi, että erityisesti tietyissä nuorten ryhmissä mielialaan liittyvät ongelmat ja vaikeudet päästä palveluihin ovat yleisiä.
Tällaisia ryhmiä ovat maahanmuuttajataustaiset, toimintarajoitteiset, kodin ulkopuolelle sijoitetut sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Heidän vastaustauksiaan on nyt tarkasteltu ensimmäistä kertaa rinnakkain kaikkien nuorten vastausten kanssa.
Myös sukupuolten välillä oli eroja; tytöillä korostuvat henkinen pahoinvointi ja pojilla vaikeudet päästä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle, kuten koulupsykologille.
Kuvio 1. 8. ja 9. -luokkalaisten huoli mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana Kouluterveyskyselyssä 2021, %.
Kuvio 2. 8. ja 9. -luokkalainen ei ole päässyt koulupsykologille yrittämisestä huolimatta Kouluterveyskyselyssä 2021, %.
”Tulokset ovat huolestuttavia. On huomioitava, että nuori voi kuulua samanaikaisesti useaan eri ryhmään, jolloin vaikeudet voivat olla moninkertaisia”, muistuttaa THL:n projektisuunnittelija Johanna Vihtari.
Nuorten väliset erot hyvinvoinnissa ja palveluihin pääsyssä lisäävät eriarvoisuutta.
”Eriarvoisuus kasvaa ja erityisesti joidenkin lasten ja nuorten huonovointisuus lisääntyy, jos tätä kehitystä ei käännetä. Mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään eivät voi riippua lapsen taustasta tai tilanteesta”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Satu Majlander.
Haavoittuvuutta aiheuttavat yhteiskunnan arvot, syrjivät asenteet ja normit sekä rakenteet
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että tällä hetkellä ne lapset, jotka ovat syystä tai toisesta muita haavoittuvammassa asemassa, eivät aina saa tarvitsemaansa tukea ja apua.
Tästä syystä palvelujen valtakunnalliseen ja paikalliseen kehittämiseen tarvitaan mukaan nuoria monista eri taustoista.
”On tärkeää muistaa, että lapsen tai nuoren kuuluminen yhteen tai useampaan vähemmistöryhmään ei itsessään aiheuta haavoittuvuutta, vaan sitä synnyttävät muun muassa yhteiskunnan arvot, syrjivät asenteet ja normit sekä rakenteet. Näihin on nyt tärkeää pyrkiä vaikuttamaan”, Majlander sanoo.
Yhdenvertainen saavutettavuus ja syrjimättömyys palveluissa vähentävät sekä palveluntarvetta että raskaiden ja kalliiden korjaavien palvelujen tarvetta myöhemmin.
Lähde
Lisätietoa
Lapsivaikutusten arviointi (LAVA)
Toiminnallinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelu
Satu Majlander
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7510
[email protected]
Johanna Vihtari
projektisuunnittelija
puh. 029 524 7679
[email protected]
Katja Sankalahti
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7468
[email protected]
