Lapsivaikutusten arviointi
Lapsivaikutusten arviointi perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, erityisesti lapsen edun ensisijaisuuteen sekä lapsen oikeuteen osallistua ja vaikuttaa. Lapsivaikutusten arvioinnissa on kyse erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan?
Lapsivaikutusten arviointia voi käyttää esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kunnissa on tärkeää arvioida lapsivaikutuksia laajasti erilaisissa toiminnoissa, jotka liittyvät esimerkiksi opetukseen, vapaa-aikaan tai liikenteeseen.
- YK:n lapsen oikeuksien sopimus (Finlex)
- Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)
Erivaiheiset arvioinnit täydentävät toisiaan
Lapsivaikutusten arviointia voidaan tehdä
- ennakkoarviointina ennen päätöksen tekemistä
- prosessiarviointina päätöksen toimeenpanon yhteydessä
- seuranta-arviointina päätöksen vaikutusten jälkikäteisarviointina.
Ennakkoarviointi täydentää toimeenpanon aikaista arviointia ja jälkikäteisarviointeja.
Ennakoimalla parempia päätöksiä lasten kannalta
Lapsivaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarvioinnin perhettä. Ennakkoarviointeja tehdään, koska päätösten vaikutukset tulee olla mahdollisimman hyvin tiedossa päätöksiä tehtäessä. Näin kielteisiin vaikutuksiin voidaan varautua ja niitä voidaan lieventää, myönteisiä vaikutuksia on mahdollista vahvistaa ja päättäjillä on päätöstä tehdessään mahdollisuus vertailla eri ratkaisuvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia.
Jos päätöksen ennakoidut vaikutukset ovat tiedossa jo päätöstä tehtäessä, voidaan valita eri vaihtoehdoista parhaiten lapsen etua asetettuja tavoitteita toteuttava ratkaisu. Vaikutusten arviointi lisää myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta.
Lapsivaikutusten arviointi lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta, sillä vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän asiantuntemustaan.
Lapset mukaan vaikutuksia arvioimaan
Lapset ja nuoret on otettava mukaan vaikutusten arviointiin. Tämä edellyttää lapsilähtöisten menetelmien käyttämistä ja kehittämistä. Lapsilla ja nuorilla pitää olla joka päivä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kasvuympäristöissään itseensä kohdistuvaan päätöksentekoon ja toimintaan.
Tarvitaan myös edustuksellisen osallistumisen muotoja kuten asiakasraateja, lapsiparlamentti-, nuorisovaltuusto- ja oppilaskuntatoimintaa. Lapsen osallisuutta voidaan edistää luomalla rakenteita, joiden kautta lasten ja nuorten ääni tulee esille.
Lapsibudjetointi
Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, hyvinvointialueen tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Vaikutusten arviointi on mahdollista, kun talousarviosta kyetään jäljittämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvat julkisten palveluiden kokonaiskustannukset.
Myös lapsibudjetointi perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sopimuksen neljä yleisperiaatetta (syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus tulla kuulluksi sekä lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen) on huomioitava päätöksissä, myös julkisissa talousarvioissa.
Lisätietoa
Julkaisuja
- Heinämäki, L. & Kauppinen, T. (2010). Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä – Työväline kunnille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Iivonen, E. & Pollari, K. (2021). Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille. Valtioneuvoston kanslia.
- Iivonen, E. & Pollari, K. (2022) Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä kunnassa Valtioneuvosto.
- Iivonen, E. & Pollari, K. (2022). Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä – Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina hyvinvointialueella. Ohjeistus hyvinvointialueiden päättäjille, nuorisovaltuustoille ja viranhaltijoille. Valtioneuvosto.
- Lapsibudjetoinnin pilotointi ja vakiinnuttaminen: Työryhmän mietintö lapsibudjetoinnin kehittämismahdollisuuksista valtion talousarviossa sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Valtiovarainministeriö.
- Iivonen, E. & Pollari, K. (2016). Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten oikeudellinen ennakkoarviointi.
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 6 § ja 7 § (612/2021) Velvoitteet hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointiin väestöryhmittäin
- Ruuska, T., Itkonen-Ratilainen, M.; Harju-Kivinen, R. ja Honkanen, K. (2018) Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Tarkastelussa lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä ja esimerkkejä lapsivaikutusten arvioinneista
Kansallisen lapsistrategian julkaisut
- Kansallisen lapsistrategian kaikki julkaisut (Lapsenoikeudet.fi)
- Lapset, nuoret ja koronakriisi: Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi (Valtioneuvosto 2021)
- Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa: lapsistrategian koronatyöryhmän raportti lapsen oikeuksien toteutumisesta (Valtioneuvosto 2021)
Nettisivustoja
- Kuntaliitto: Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi
- Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Lapsivaikutusten arviointi
- Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Lapsivaikutusten arviointi
- Suomen Unicef: Lapsiystävällinen kunta
Verkkokursseja
- Ennakkoarviointi ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista (THL-verkkokoulut)
Maksuton verkkokurssi erityisesti kuntien luottamushenkilöille, johtaville viranhaltijoille ja valmistelijoille - Ennakkoarviointi – Tunnista työsi vaikutukset ihmisten hyvinvointiin (eOppiva ja THL)
HAUS-kehittämiskeskuksen verkkokurssi erityisesti valtionhallinnon toimijoille - Lapsen oikeudet (eOppiva)
