Nuorten liiallinen netinkäyttö on lisääntynyt erityisesti tytöillä – yhteydet mielenterveyden ongelmiin ja opiskelun haasteisiin selvät
Nuorten liiallinen netinkäyttö lisääntyi vuosina 2017–2023. Erityisen selvää kasvu oli tytöillä kaikilla kouluasteilla. Liiallinen netinkäyttö on yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, vähäiseen liikuntaan ja nukkumiseen sekä opiskelun ja oppimisen vaikeuksiin.
Liiallinen netinkäyttö lisääntyi tytöillä selvästi voimakkaammin kuin pojilla. Liiallisen netinkäytön esiintyvyys yli kaksinkertaistui lukiossa opiskelevilla tytöillä ja lähes kaksinkertaistui yläkoulussa opiskelevilla tytöillä.
Liiallisella netinkäytöllä tarkoitetaan sellaista netinkäyttöä, johon kuluu paljon aikaa, ja jonka rajoittaminen on hankalaa ja josta aiheutuu käyttäjälle ongelmia. Tällaiset riippuvuuden kaltaiset netinkäytön piirteet olivat nuorilla varsin yleisiä. Netinkäyttö voi olla esimerkiksi somen käyttöä, pelaamista tai nettivideoiden katselua.
”On vaikea antaa varmaa vastausta siihen, miksi juuri tytöillä liiallinen netinkäyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Yksi mahdollinen syy on sosiaalisen median käytön lisääntyminen tytöillä”, toteaa tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. ”Vastaavasti pojilla pelaaminen on tavallisempi netinkäytön muoto ja siinä ei ehkä ole enää tapahtunut niin merkittävää kasvua.”
”Koronapandemia ei näytä lisänneen liiallista netinkäyttöä erityisen voimakkaasti. Yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevilla pojilla pandemian aika oli pikemminkin jonkinlainen suvantovaihe kasvavassa netinkäytön trendissä”, Kiviruusu jatkaa.
Tulokset käyvät ilmi THL:n uusista nuorten liiallisen netinkäytön kehitystrendejä tarkastelevista tutkimuksista, joissa on aineistona käytetty Kouluterveyskyselyä.
Liiallinen netinkäyttö on yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, vähäiseen liikuntaan ja nukkumiseen sekä opiskelun ja oppimisen vaikeuksiin
Liiallisen netinkäytön yhteydet mielenterveyden ongelmiin, kuten ahdistus- ja masennusoireiluun, olivat selviä.
”Tulokset voivat viitata siihen, että liiallisen netinkäytön lisääntyminen voi olla yksi mahdollinen tekijä erityisesti tyttöjen lisääntyneiden mielenterveysongelmien taustalla”, Kiviruusu arvioi. ”Toisaalta on muistettava, että tällaisessa yhteyksiä havainnoivassa tutkimuksessa ei voi vetää selkeitä johtopäätöksiä eri tekijöiden vaikutussuhteista tai vaikutusten suunnasta.”
Tutkimuksessa liiallisella netinkäytöllä oli yhteys lyhyempään yöuneen ja vähäisempään liikuntaan, eli netinkäyttöön kuluva aika oli pois muista hyvinvoinnin kannalta tärkeistä asioista.
Liiallisella netinkäytöllä havaittiin olevan yhteys myös opiskeluun liittyviin vaikeuksiin, esimerkiksi lukemiseen, laskemiseen tai kirjoittamiseen liittyvissä tehtävissä. Samoin yhteydet oppimisen, muistamisen ja keskittymisen vaikeuksiin olivat selviä.
”On syytä huomioida, että tutkitut hyvinvoinnin tekijät muodostavat monimutkaisten vaikutusten verkon”, Kiviruusu sanoo. ”Esimerkiksi netinkäyttö voi vähentää nukkumiseen käytettyä aikaa, ja väsyneenä oppiminen ja sen vaatima keskittyminen ja tarkkaavaisuus kärsivät. Toisaalta oppimisen haasteista kärsivä voi turhautua opiskeluun ja löytää netistä ympäristöjä, jotka tarjoavat onnistumisen kokemuksia ja palkitsevaa tekemistä.”
”Tulokset ovat kuitenkin linjassa sen yleisen huolen kanssa, että liiallisella netinkäytöllä voi olla keskittymisen, tarkkaavuuden ja siten myös oppimisen kannalta haitallisia vaikutuksia”, Kiviruusu toteaa.
Liiallisen netinkäytön hallinnassa ja sen ongelmien ratkaisemisessa on keskeistä huomioida nuorten kokemukset.
”On tärkeää, että nuorten omia kokemuksia netinkäyttöön liittyen kuullaan ja pyritään yhdessä löytämään rakentavasti ratkaisuja tilanteeseen”, sanoo tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen THL:sta.
Lähteet
Kiviruusu O, Paavonen J. Liiallinen netinkäyttö nuorilla: yleistyminen sekä yhteydet hyvinvointiin ja opiskelun haasteisiin Kouluterveyskyselyssä 2017–2023 . Tutkimuksesta tiiviisti 25/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024).
Kiviruusu O. Excessive internet use among Finnish young people between 2017 and 2021 and the effect of COVID-19. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology (2024).
Lisätietoa
Mental health after COVID-19 pandemic among Finnish youth: A repeated, cross-sectional, population-based study. The Lancet Psychiatry (2024).
Generalized anxiety among Finnish youth from 2013 to 2021—Trend and the impact of COVID-19. Journal of Affective Disorders (2023).
Social anxiety in Finnish adolescents from 2013 to 2021: change from pre-COVID-19 to COVID-19 era, and mid-pandemic correlates Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology (2023).
Yhteystiedot
Olli Kiviruusu
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8323
[email protected]
Juulia Paavonen
tutkimuspäällikkö
THL
puh 050 4286524
[email protected]
