Onko sote-digitalisaatio jo puolivälissä – vai ovatko suurimmat muutokset edelleen edessämme?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiolle on kasattu paljon odotuksia. Digipalveluiden pitäisi auttaa hillitsemään merkittävää sote-kulujen kasvua ja parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Missä sote-digitalisaatiossa tällä hetkellä mennään? Kuinka kaukana tavoitteet ovat?

Näitä pohdittiin monipuolisesti Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Digitaalinen sote – visiosta palveluihin -webinaarin paneelikeskustelussa 24.9.2024. Panelisteina olivat Maarit Hiltunen-Toura STM:stä, selvityshenkilö Merja Tepponen, DigiFinlandin Jenny Vuollet, Hyvilin Marjo Orava ja Katja Rääpysjärvi Pohjois-Pohjanmaalta. Paneelikeskustelun juonsi RRP kehittämispäällikkö Hanna Hukari THL:stä.

Keskustelussa esiin nousivat digikehityksen haasteet, mutta myös toiveikkuus tulevasta. Digitalisaatio on ehkä "jossain puolivälissä" – olemme matkalla kohti parempaa, mutta vielä on pitkä tie edessä. Tavoite juoksee aina edellämme edistyksen myötä.

Näkemykset digitalisaation vaiheesta olivat melko yhteisiä: teknologia on kehittynyt, ja esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen on lähitulevaisuudessa merkittävää. Olemme ottaneet valtavia loikkia hyvinvointialueiden aikana. Digitalisaatio on nähty keskeisenä keinona vastata tiukkoihin talouspaineisiin, mutta  toistaiseksi kustannustehojen osoittaminen on vaikeaa.

Toisaalta keskustelu herätti myös kritiikkiä massiivisista, monoliittisista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Tällaiset  järjestelmät voivat asettaa alueet tietojärjestelmätoimittajien armoille esimerkiksi hankinnoissa. Yksi järjestelmä ei välttämättä sovi kaikkeen – erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto vaativat erilaisia lähestymistapoja.

Digivisiosta pohjaa kansalliselle kehittämiselle

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Markku Heinäsenaho esitteli luonnosta kansallisesta soten digivisiosta. Hänen mukaan tulevaisuuden - tai oikeastaan jo nykyään käsillä oleviin - haasteisiin vastaaminen edellyttää vahvaa valtakunnallista visiota valtion ja hyvinvointialueiden työnjaosta. Valittujen rakenteiden on myös tuettava sote-ICT-markkinoiden tehokkuutta ja kasvumahdollisuuksia.

Panelistit tukivat ajatusta, sillä työnjako voisi auttaa myös alueiden kehittämiskohteiden tarkentamisessa. Kansallinen ohjaus voisi auttaa jäsentämään alueellisia investointeja, vaikka niukka talous asettaa paineita. 

Talouspaineet olivat toistuvasti läsnä keskustelussa. Digitalisaatiolta odotetaan säästöjä, mutta panelistit olivat yksimielisiä siitä, että digitalisaatio ei saa jäädä odottamaan ”täydellistä digivisiota”. Kehitystä on jatkettava määrätietoisesti, vaikka rahoitusmekanismeja ja kansallista selkeää rahoitusmallia ei vielä ole. 

Kaikkia tarjolla jo olevia kansallisia ratkaisuja ei ole kyetty toteuttamaan, sillä alueilla on vielä paljon korjausvelkaa. Alueet ovat keskenään myös eri kehittämisvaiheissa. 

Saumaton palvelupolku estää häiriökysynnän

Panelistit korostivat, että digitaaliset palvelut monipuolistavat palveluvalikoimaa ja asiakkailta löytyy sekä halua, että osaamista digipalvelujen käyttämiseen. Samalla on kuitenkin muistettava, että osa asiakkaista ei halua tai pysty käyttämään digipalveluja. 

Olennaista on luoda digipalvelujen jatkeeksi saumattomia palvelupolkuja, jotka vähentävät niin sanottua ”häiriökysyntää”. Asiakkaan palvelupolun pitää olla suora, eikä mutkainen seikkailu useissa eri palvelupisteissä.

Henkilöstön digitaalinen osaaminen on kehittynyt, mutta haasteita on edelleen: yksi kolmasosa henkilöstöstä hallitsee digitaaliset perusasiat, kolmasosa on huippuosaajia ja loput sijoittuvat näiden välille. Uudet toimintamallit, kuten chat-palvelut ja muut viestintäratkaisut, vaativat uudenlaista osaamista ja vuorovaikutusta. Asiakkaiden käyttäytymiseen vaikuttaa vahvasti ammattilaisten suositukset: jos ammattilaiset suosittelevat digitaalisia palveluja, asiakkaat omaksuvat ne todennäköisemmin.

Digimentorointi voisi olla yksi keino tukea osaamisen kehittämistä. Olennaisia  ovat myös johtaminen ja työyhteisön kulttuuri. Vaikka digiosaaminen on tärkeää, merkittävä este kehitykselle on usein vanhoihin toimintatapoihin takertuminen. Muutosta ei voi väistää, joten se vaatii johtamista, motivaatiota ja organisaation prosessien kehittämistä.

Miltä näyttää digikehittämisen tilanne viiden vuoden päästä?

Panelistit olivat toiveikkaita seuraavien viiden vuoden kehityksestä: digipalvelut kehittyvät merkittävästi. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus on yksi tärkeimmistä tavoitteista, jotta kansalaiset ja ammattilaiset pystyvät hyödyntämään digipalveluja sujuvammin ja tehokkaammin. Valtakunnalliset ratkaisut, kuten Kanta-palvelut, on saatava käyttöön kattavammin.

Digitalisaatio on menossa lähivuosina hyvään suuntaan. Digipalveluiden kehitys lisää tasa-arvoisuutta ja parantaa saavutettavuutta. Tulevaisuudessa digitaalisten palveluiden avulla voidaan ratkaista entistä paremmin kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaa. 

Vaikka soten digitalisaatiossa on edetty merkittävästi, edessä on vielä paljon työtä. Teknologia kehittyy nopeasti, ja samalla täytyy kehittää johtamista, osaamista ja palvelupolkuja, jotta digitalisaation hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön. 

Lopulta kyse on siitä, kuinka hyvin pystymme mukautumaan jatkuvaan muutokseen ja hyödyntämään teknologian mahdollisuudet soten palveluiden parantamiseksi.

Paneelin annin tiivisti
Hilkka Miettinen
Viestinnän kehittämispäällikkö
Viestintä ja vaikuttaminen, THL

Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)

Digitaalinen sote – visiosta palveluihin -webinaari järjestettiin osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP). Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä.