Opiskeluhuoltopalvelut edelleen tiivis osa koulujen ja oppilaitosten arkea
Monialainen opiskeluhuoltotyö oppilaitosten sisällä on pysynyt tiiviinä senkin jälkeen, kun opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisvastuu siirtyi vuonna 2023 hyvinvointialueille. Sen sijaan opiskeluhuoltopalvelujen yhteistyö lasten ja nuorten perus- ja erityistason mielenterveyspalvelujen kanssa toteutuu jopa aiempaa harvemmin. Tiedot käyvät ilmi juuri julkaistuista OPA 2024-tiedonkeruun tuloksista.
”Kun kaikki opiskeluhuoltopalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle, pelättiin, että palvelut siirtyvät pois kouluista ja yhteistyö opettajien kanssa heikkenee. Runsas vuosi muutoksen jälkeen uhkakuvat eivät ole toteutuneet, vaan palvelut tarjotaan nykyäänkin pääasiassa oppilaitoksissa ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset kertovat opettajien olevan edelleen tärkeimpien yhteistyökumppaniensa joukossa”, toteaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
Sen sijaan odotukset opiskeluhuoltopalvelujen tiiviimmästä yhteistyöstä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa eivät ole vielä toteutuneet. Tiedonkeruun tulosten mukaan opiskeluhuoltopalvelujen yhteistyö kasvatus- ja perheneuvonnan, nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa on harventunut kahden viimeisen vuoden aikana, mutta alueelliset erot yhteistyössä ovat isoja.
OPA 2024 -tiedonkeruu selvitti opiskeluhuoltopalvelujen tilaa lukuvuonna 2023–2024. Kyselyyn vastasi yhteensä lähes 1700 opiskeluhuoltopalvelujen terveydenhoitajaa, kuraattoria, psykologia ja lääkäriä kaikilta hyvinvointialueilta.
Mielenterveysongelmiin yhä suurempi osa ammattilaisten työajasta
Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset käyttävät merkittävän osan työajastaan opiskelijoiden mielenterveysongelmiin, ja osuus on kasvanut kahden vuoden aikana entisestään. Osuus oli kasvanut erityisesti perusopetuksen opiskeluhuoltopalveluissa, lääkäreillä noin 20 prosenttiin, kuraattoreilla ja psykologeilla noin 40 prosenttiin työajasta.
”Mielenterveysongelmiin käytetyn työajan kasvu kertoo siitä, että opiskeluhuoltopalvelut ovat pystyneet ainakin jossakin määrin vastaamaan kasvaneeseen avun tarpeeseen, mutta yhteistyön tiivistäminen mielenterveyspalvelujen kanssa olisi välttämätöntä, jotta opiskelijoille voitaisiin tarjota riittävä tuki”, Hietanen-Peltola sanoo.
Yhteisöllinen työ säilynyt vahvana
Opiskelijakohtaisen ehkäisevän työn osuus ammattilaisten työstä on vähentynyt, kun työ painottuu yhä enemmän esimerkiksi mielenterveysongelmien, tarkkaavuushäiriöiden ja runsaiden poissaolojen, hoitamiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset eivät toteudu säädösten mukaan.
Koko kouluyhteisöä tukeva ehkäisevä opiskeluhuoltotyö jatkuu kuitenkin ennallaan. Ammattilaisten yhteisölliseen työhön käyttämä työaikaosuus on pysynyt samana tai jopa kasvanut. Terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit osallistuvat oppilaitoksen suunnitelmien valmisteluun, ryhmädynamiikan kehittämiseen, hyvinvointitapahtumien järjestämiseen, hyvinvointitiedon seuraamiseen ja vanhempainiltoihin kuten ennenkin.
Alueelliset erot palvelujen saatavuudessa yhä suuria
Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavaroja selvitettiin keväällä 2024 toteutetussa TEAviisarin tiedonkeruussa. Sen tulosten mukaan resurssit ovat osin kehittyneet suotuisasti, ja esimerkiksi kuraattori- ja terveydenhoitajamitoitukset ovat lähes saavuttaneet kansallisten suositusten tason. Resursseissa on kuitenkin suuria alueellisia eroja, erityisesti lääkärien ja opiskeluhuollon psykologien osalta.
”Entiset kuntien ja kuntayhtymien väliset erot ovat siirtyneet eroihin hyvinvointialueiden välillä. Lisäksi palvelujen saatavuudessa on vaihtelua hyvinvointialueiden sisälläkin. Tavoiteltu opiskelijoiden yhdenvertaisuus opiskeluhuoltopalvelujen saannissa ei vielä toteudu” kertoo THL:n projektipäällikkö Kirsi Wiss.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluissa on mahdollista tunnistaa tuen tarpeet hyvissä ajoin. Henkilöstön riittävyys ja osaaminen onkin tärkeä varmistaa, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä tavoitellut hyödyt voidaan saavuttaa.
”Ehkäisevä työote ja varhainen tuki edistävät hyvinvointia ja myös hillitsevät kustannusten kasvua, mikä olisi tärkeä muistaa tiukassa taloudellisessa tilanteessa”, Wiss muistuttaa.
Lisätietoa
Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri
THL
p. 029 524 7294
Kirsi Wiss
projektipäällikkö
THL
p. 029 524 7705
[email protected]
