Oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat työllistävät opiskeluhuoltopalveluja paljon – mahdollisuudet auttaa koetaan silti hyviksi
Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset käyttivät lukuvuonna 2021–2022 merkittävän osan asiakastyöajastaan oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin ja niihin liittyvään yhteistyöhön, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimus. Perusopetuksessa ja toisella asteella työskentelevät kuraattorit ja psykologit käyttivät asiakastyöajastaan keskimäärin puolet, lääkärit vajaan kolmanneksen (30 %) ja terveydenhoitajat neljäsosan oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin. Toisella asteella mielenterveysongelmiin käytettiin aikaa selvästi enemmän kuin perusopetuksessa.
Työmäärästä huolimatta opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset kokivat, että heidän mahdollisuutensa auttaa oppilaita ja opiskelijoita erilaisissa mielenterveysongelmissa olivat hyvät. Tämä koski erityisesti oppilaiden masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja uupumista. Vähäisemmiksi auttamisen mahdollisuudet koettiin käytös- ja syömishäiriöissä.
Mielenterveysongelmien hoitoon saatu menetelmäkoulutus paransi THL:n kyselyn tulosten mukaan opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten auttamismahdollisuuksia. Esimerkiksi koulutus IPC-lyhytinterventioon paransi ammattilaisten mahdollisuuksia auttaa oppilaita ja opiskelijoita masentuneisuudessa, ja Cool Kids -koulutuksen käyneet kokivat auttamismahdollisuutensa ahdistuneisuudessa paremmiksi kuin muut.
Opiskeluhuoltopalveluista on tullut korjaava palvelu ennalta ehkäisyn sijaan
Opiskeluhuoltopalvelut ovat tulosten mukaan muuttuneet suurelta osin lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiksi. Kuitenkin opiskeluhuoltopalvelut, lukuun ottamatta opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitoa, on alun perin tarkoitettu hyvinvoinnin ja terveyden ongelmia ehkäiseviksi palveluiksi. Niiden päätehtävä on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia monialaisen yhteistyön keinoin, ei keskittyä korjaamaan jo syntyneitä ongelmia.
”Mielenterveysongelmien hoito on siirtynyt vähitellen opiskeluhuoltopalveluihin, jossa niiden hoitamiseen ei ole kunnolla resursseja. Etenkin perusopetuksessa opiskeluhuoltopalvelut on suunniteltu ennaltaehkäiseviksi palveluiksi, ja henkilöstöresurssit mitoitettu sen mukaan”, kuvaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola syntynyttä tilannetta.
Opiskeluhuoltopalvelujen kuormittumisesta kertovat ammattilaisten vastuulla olevat suuret opiskelijamäärät ja jo aiemmin todetut puutteet terveystarkastusten toteutumisessa. Hietanen-Peltolan mukaan lainsäädäntöön tulisi tarkentaa, missä lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut palvelujärjestelmässä sijaitsevat ja osoittaa työhön riittävät edellytykset.
Opiskeluhuoltopalvelujen OPA 2022 -kyselyyn vastasi maaliskuussa 2022 yhteensä 1360 terveydenhoitajaa, kuraattoria, psykologia tai lääkäriä. Vastausprosentti oli 37. Kyselyn tarkoituksena oli saada tilannekuva opiskeluhuoltopalveluista ennen uusien hyvinvointialueiden toiminnan alkamista. Säännöllisillä OPA-kyselyillä seurataan vastedes muun muassa monialaista yhteistyötä oppilaitoksessa sekä yhteistyön toteutumista nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun kanssa, yhteisöllistä työtä ja opiskeluhuoltoryhmien työskentelyä sekä työntekijäkohtaisten opiskelijamäärien kehitystä.
Lähde: Marke Hietanen-Peltola ym., Kohti yhteistä työtä hyvinvointialueilla. Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta OPA 2022. THL, Raportti 11/2022.
Lisätietoja:
Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri, THL
puh. 029 524 7294
Johanna Jahnukainen
kehittämispäällikkö, THL
Puh 029 524 8032
Lisää aiheesta:
Hanne Kalmari, Marke Hietanen-Peltola, Entten tentten teelikamentten - kuka hoitaisi lasten ja nuorten mielenterveyttä perustasolla? Kolumni, Soteuudistus.fi, 12.3.2021
Lasten ja nuorten terveystarkastukset toteutuivat korona-aikana huonosti. THL, uutinen 14.2.2022
Outi Linnaranta, Mielenterveys on yhteinen pääomamme
IPC-interventio nuorten masennukseen
Cool Kids -interventio lasten ja nuorten ahdistukseen
