Pohjoismainen tutkimus: Hyvin ennenaikainen sekä yliaikainen syntymä suojaavat tyypin 1 diabetekselta
Sekä hyvin ennenaikainen että yliaikainen syntymä suojaavat tyypin 1 diabetekselta, kertoo tuore pohjoismainen tutkimus. Sen sijaan hieman ennenaikainen syntymä lisää jonkin verran tyypin 1 diabeteksen riskiä.
Syntymä ennen raskausviikkoa 32 on hyvin ennenaikainen ja syntymä raskausviikoilla 34–36 hieman ennenaikainen.
Tutkimuksessa selvisi, että myös täysiaikaisena, mutta ennen raskausviikkoa 39 syntyneillä on hieman suurentunut tyypin 1 diabeteksen riski.
Tutkimus on yhteispohjoismainen rekisteritutkimus, jossa THL:n lisäksi olivat mukana Norjan teknillis-luonnontieteellinen yliopisto (NTNU) sekä Ruotsin Karoliininen instituutti. Tutkimuksessa seurattiin kaikkia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuosina 1987–2016 syntyneitä, joita on 5,5 miljoonaa. Tätä syntymäkohorttia seurattiin hyödyntämällä kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterien tietoja.
Tutkimustulokset ovat yhteneväiset kaikissa tutkimukseen osallistuneissa Pohjoismaissa.
”Tutkimustulokset korostavat varhaisten ympäristötekijöiden ajoittumisen merkitystä. Esimerkiksi hyvin ennenaikaisen syntymän syyt sekä ympäristö, lääketieteellinen hoito ja ravinto, joille hyvin ennenaikaisesti syntynyt altistuu, voivat olla erilaiset kuin myöhemmillä raskausviikoilla syntyneillä”, kertoo akatemiatutkija Johanna Metsälä.
Tutkimuksen tuloksia eivät selitä sellaiset ennenaikaiseen syntymään ja tyypin 1 diabetekseen mahdollisesti liittyvät seikat, kuten äidin tyypin 1 diabetes, raskaudenaikaiset häiriöt, sosioekonominen asema, ikä tai lapsen syntymäpaino.
Hyviä uutisia pikkukeskosille
Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muussa maassa.
Tyypin 1 diabetes todetaan usein lapsuusiässä, ja se aiheuttaa huomattavan kuorman kansanterveydelle. Noin 50 000 suomalaisella on tyypin 1 diabetes.
Tyypin 1 diabetes syntyy, kun immuunijärjestelmä alkaa tuhota haiman insuliinia tuottavia soluja. Runsaasta tutkimuksesta huolimatta tämän autoimmuunireaktion syntymekanismi tunnetaan huonosti.
Geneettisen alttiuden lisäksi ympäristötekijöillä, kuten ravinnolla ja enteroviruksilla, oletetaan olevan osuutta taudin kehittymiseen. Myös useilla sikiöaikaisilla äitiin ja lapseen liittyvillä tekijöillä voi olla yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen.
”Tutkimuksemme antaa uutta tietoa elimistön immuunipuolustuksen mekanismien kehittymisestä raskauden aikana”, kertoo professori Eero Kajantie. ”Löydökset tuovat myös hyviä uutisia hyvin pienenä keskosena syntyneille ja heidän perheilleen. Hyvin pienenä keskosena syntymiseen liittyy monenlaisia elinikäiseen terveyteen vaikuttavia riskejä. Kuten tämä tutkimus kertoo, jotkin riskit ovat heillä muuta väestöä pienempiä.”
Tutkimus oli osa RECAP-hanketta (Research on European Children and Adults Born Preterm) ja sen pohjoismaista NORDCAP-osuutta (Nordic Children and Adults Born Preterm). Pääosa rahoituksesta tuli Euroopan unionin Horizon 2020 -ohjelmasta. Muita rahoittajia ovat Suomen Akatemia ja monet suomalaiset ja norjalaiset säätiöt.
Lähde:
Metsälä, J., Risnes, K., Persson, M. et al. Gestational age at birth and type 1 diabetes in childhood and young adulthood: a nationwide register study in Finland, Norway and Sweden. Diabetologia (2024).
Lisätietoja:
Johanna Metsälä
akatemiatutkija
THL
[email protected]
Eero Kajantie
professori
THL, Oulun yliopisto
puh. 029 524 8610
[email protected]
Keskosina syntyneet lapset ja aikuiset - yhteispohjoismainen tutkimushanke (NORDCAP)
Research on European Children and Adults Born Preterm (RECAP)
