Diabetes

Kaksi miestä kävelyllä

Diabetesta voidaan ehkäistä elintavoilla

Diabetes on ryhmä taustaltaan ja ilmiasultaan erilaisia sairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri (suurentunut plasman glukoosipitoisuus). Kohonnut verensokeri johtuu joko insuliinihormonin puutteesta, heikentyneestä vaikutuksesta elimistössä (insuliiniresistenssi) tai näistä molemmista. 

Insuliinin päätehtävänä elimistössä on siirtää glukoosin muodossa oleva energia verestä kehon solujen käyttöön. Insuliiniresistenssissä kehon solujen reagointi haiman erittämään insuliiniin heikkenee. Haima pyrkii aluksi korjaamaan tilannetta lisäämällä insuliinin tuotantoa ja eritystä. Insuliiniresistenssin jatkuessa ja pahentuessa haima ei enää pysty tehostamaan insuliinin eritystä riittävästi. Tällöin veren sokeripitoisuus alkaa vähitellen nousta. 

Diabeteksen päätyypit

Tyypin 1 diabetes ("nuoruusiän diabetes") 

  • Johtuu haiman insuliinia erittävien solujen tuhoutumisesta. 
  • Hoidetaan aina insuliinipistoksilla; hoitamattomana johtaa koomaan ja kuolemaan.
  • Syytä tai ehkäisykeinoa ei tunneta.
  • 10–15 % diabeetikoista.

Tyypin 2 diabetes ("aikuisiän diabetes")

  • Johtuu insuliinin vaikutuksen heikkenemisestä ja erityksen vähenemisestä.
  • Taustalla on geneettisen alttiuden ja elintapojen yhteisvaikutus.
  • Voi olla pitkään oireeton.
  • Esiintyy usein yhdessä veren rasva-arvojen häiriön, kohonneen verenpaineen, maksan rasvoittumisen ja vyötärölihavuuden kanssa (niin sanottu metabolinen oireyhtymä).
  • Tyypin 2 diabetes kehittyy tavallisesti vähitellen vuosien kuluessa. 

Yleisimmät muut diabetestyypit

Raskausdiabetes

  • Raskauden aikana ensimmäisen kerran todettu sokeriaineenvaihdunnan häiriö.
  • Ilmaantuu raskauden aikana ja tavallisesti häviää synnytyksen jälkeen.
  • Tärkein riskitekijä äidin lihavuus, mutta esiintyy myös normaalipainoisilla.
  • Kertoo alttiudesta sairastua tyypin 2 diabetekseen.
  • Vuonna 2017 todettiin 15,6 %:ssa raskauksista.

LADA (latent autoimmune diabetes of adults) 

  • Tyypin 1 diabeteksen alamuoto, joka ilmaantuu 35 ikävuoden jälkeen. 
  • Muistuttaa alkuvaiheessa tyypin 2 diabetesta.
  • Insuliininpuutoksen vähitellen kehittyessä aletaan hoitaa kuten tyypin 1 diabetesta. 
  • 10–15 % diabeetikoista. 

MODY (maturity onset diabetes of the young) 

  • Periytyvä diabetesmuoto, joka johtuu haiman puutteellisesta insuliininerityksestä.
  • Hoidetaan ruokavaliolla ja insuliinineritystä tehostavalla lääkkeellä.
  • Alle 5 % diabeetikoista.

Kaikissa tapauksissa diabetestyypin selkeä määrittely ei ole mahdollista, vaan sairautta hoidetaan oireiden mukaisesti.

Tyypin 2 diabeteksen diagnosointi

Tyypin 2 diabetes todetaan paastoverensokerimittauksella, sokerirasituskokeella tai mittaamalla pitkäaikainen verensokeri HbA1c. Diagnoosiin edellytetään vähintään kaksi erillistä, diagnoosirajat ylittävää arvoa. 

Diagnoosikriteerit perustuvat kansainväliseen konsensukseen. Raja-arvot on asetettu niin, että niiden alapuolella diabeteksen lisäsairauksien kehittyminen on epätodennäköistä. Raja-arvot on esitetty Käypä hoito -suosituksessa. 

Diabeteksen Käypä hoito -suositus

 

Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden luokittelu laskimoverestä otetun plasmanäytteen glukoosipitoisuuden perusteella. Lähde: Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus

Mitattava suure

Normaali

Heikentynyt glukoosinsieto, IGT

Heikentynyt paastosokeri, IFG

Diabetes

Paastoarvo plasmanäytteestä mitattuna (mmol/l)

≤6,0

 

6,1–6,9

≥7,0

Glukoosirasituksen kahden tunnin arvo (mmol/l)

<7,8

7,8–11,0

 

>11,0

HbA1c-pitoisuus (mmol/mol, %)

< 42 mmol/mol, 6,0 %

 

 

≥ 48 mmol/mol, 6,5 %

 

Diabeteksen hoito

Lääkkeettömillä hoitokeinoilla, kuten ravitsemuksella ja liikunnalla on suuri merkitys diabeteksen hoidossa tyypistä riippumatta. Diabeteksen hoito on kuvattu yksityiskohtaisesti Käypä Hoito -suosituksissa.

Lisätietoa

Diabetestutkimuksessa tapahtuu! Tutustu StopDia- ja T2D-Data -hankkeisiin