Raskauden aikainen altistuminen kemikaaliseoksille voi vaikuttaa aivojen kehitykseen – riskinarvioinnissa huomioitava seosten vaikutukset

Hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien monimutkaiset seokset vaikuttavat lasten aivojen kehitykseen ja kielen oppimiseen. Tästä saatiin näyttöä kansainvälisessä tutkimusprojektissa, jossa myös THL oli mukana. 

EU:n rahoittamassa EDC-MixRisk-tutkimus tehtiin kolmessa vaiheessa:

• Ensin ruotsalaisessa raskauskohortissa tunnistettiin raskaana olevien naisten veressä ja virtsassa olevien kemikaalien seos, joka yhdistettiin 30 kuukauden ikäisten lasten kielen kehityksen viivästymiseen. Tämä kriittinen seos sisälsi useita ftalaatteja, bisfenoli A:ta ja perfluorattuja kemikaaleja.
• Toiseksi solu- ja eläinkokeissa löydettiin biokemialliset mekanismit, joiden kautta tämä seos häiritsi endokriinisen järjestelmän sekä autismiin ja älykkyyden kehitykseen liittyvien geenien säätelyä ihmisen altistumista vastaavilla pitoisuuksilla.
• Kolmanneksi kokeellisten tutkimusten tuloksia käytettiin kehittämään uusia periaatteita haittavaikutuksia aiheuttaneen seoksen riskinarviointiin.

Yhdistämällä erilaisia menetelmiä tutkijat pystyivät osoittamaan, että 54 prosentilla tutkimukseen osallistuneista lapsista oli riski kielen kehityksen hidastumiselle 2,5 vuoden iässä. Tämä johtui raskauden aikaisesta altistumisesta kemikaaliseokselle pitoisuuksilla, joiden ennakoitiin vaikuttavan hermoston kehitykseen. Riski ei tullut ilmi, kun käytettiin yksittäisten kemikaalien raja-arvoja.

"Tutkimuksen päätulos on se, että vaikka yksittäisten kemikaalien altistustasot ovat viitearvojen alapuolella, altistuminen samoille kemikaaleille monimutkaisissa seoksissa voi silti vaikuttaa ihmisten terveyteen. Nykyisessä riskinarvioinnissa kemikaaleja käsitellään yksi aine kerrallaan. Jatkossa olisi huomioitava myös erilaisten kemikaalien seokset ja niiden vaikutukset", THL:n tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko sanoo.

Kansainvälisessä EDC-MixRisk-projektissa oli mukana yliopistoja ja tutkimuskeskuksia Ruotsista, Ranskasta, Suomesta, Saksasta, Kreikasta ja Yhdysvalloista.

Viite

N. Caporale et al., Science 375, eabe8244 (2022). DOI: 10.1126/science.abe8244

Lisätiedot

Ympäristömyrkyt
(THL)

Panu Rantakokko
tutkimuspäällikkö
THL
p. 029 524 6395
[email protected] 

Hannu Kiviranta
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 6361
[email protected]