Sairaaloiden tuottavuus laski ensimmäistä koronavuotta 2020 alemmalle tasolle
Vuonna 2022 sairaaloiden palvelutuotanto laski alle vuoden 2020 tason. Koronaepidemia aiheutti tuottavuuden heikkenemisen vuonna 2020.
”Vuonna 2022 sairaaloiden tuottavuutta heikensivät koronaepidemian jatkuminen ja hoitohenkilökunnan saatavuusongelmat sekä sote-uudistuksen valmistelu. Terveydenhuollon työvoimapulan seurauksena erityisesti jatkohoitopaikkaan siirtoa odottaneiden määrä erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla lisääntyi. Näistä syistä kiireetöntä erikoissairaanhoitoa, erityisesti leikkaustoimintaa, jouduttiin perumaan”, kertoo THL:n erityisasiantuntija Seija Tuukkanen.
Vuoden 2022 kustannusten kehitykseen vaikutti myös tarkastelujakson yleistä inflaatiokehitystä korkeampi inflaatio, joka johtui erityisesti energian hinnannoususta ja korkotason noususta.
Sekä yliopisto- että keskussairaaloiden tuottavuus laski
Vuoden 2022 aikana yliopistosairaaloiden palvelutuotanto väheni, erityisesti vuodeosastohoitojaksot. Kustannukset säilyivät vuoden 2021 tasolla.
Tuottavimmat yliopistosairaalat vuonna 2022 olivat Tampereen ja Oulun yliopistolliset sairaalat. Tuottavuus laski eniten Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.
Vuoden 2022 aikana keskussairaaloiden somaattisen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto väheni, erityisesti vuodeosastohoitojaksot ja päivystyskäynnit. Myös keskussairaaloiden kustannukset säilyivät lähes vuoden 2021 tasolla.
Tuottavimmat keskussairaalat olivat Satakunnan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalat. Tuottavuus laski eniten Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Julkisen somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista yli 99 prosenttia aiheutuu yliopisto- ja keskussairaaloiden toiminnasta. Vuonna 2018 vastaava luku oli 94,4 prosenttia
Pohjois-Karjalassa pienimmät tarvevakioidut laskennalliset kustannukset asukasta kohden
Alhaisimmat somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset vuonna 2022 koko maahan verrattuna olivat Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä, 16 prosenttia alle maan keskitason. Samaan aikaan tarvevakioitu palvelujen käyttö oli Pohjois-Karjalassa seitsemän prosenttia alle maan keskitason.
Tarvevakiointi ottaa huomioon alueiden erilaiset palvelutarpeet ja parantaa alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon menojen vertailukelpoisuutta.
”Pohjois-Karjala sai palvelujen vähäisestä käytöstä ja hyvästä tuottavuudesta laskennallista säästöä noin 32 miljoonaa euroa”, Tuukkanen toteaa.
Lue lisää sairaaloiden tuottavuudesta
Lisätietoja
Seija Tuukkanen
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7413
[email protected]
Petri Matveinen
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7682
[email protected]
