Sisäilma, terveys ja riskikäsitykset – laadukas sisäilma on arvokas resurssi
Muokattu viitteen linkkiä 4.10.2021.
Sisäilman laatu ei ole yhdentekevää, sillä puhdas ja raikas sisäilma tukee ihmisten toimintakykyä ja terveyttä sekä parantaa tutkitusti viihtyisyyttä, tuottavuutta ja oppimistuloksia. THL:n erikoistutkija Kati Huttunen kertoo 13.9.2021 Ympäristö ja Terveys -lehdessä julkaistussa Sisäilma, terveys ja riskikäsitykset -artikkelissa Suomen sisäilmatilanteesta, sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen syistä sekä keinoista ennaltaehkäistä ja ratkaista sisäilmaan liittyviä ongelmia.
Suomessa havainnot toisaalta keskimäärin hyvästä sisäilman laadusta ja toisaalta yleisestä oireilusta sisäilmaan liittyen törmäävät ajoittain yhteen. Vaikka sisäilmaoireilu on yleistä, valtaosa oireilevista kokee oireensa lieviksi tai kohtalaisiksi ja erittäin vaikeiden oireiden kokeminen on harvinaista.
Sisäilmaan liittyvä oireilu ja sairaudet ovat monien muiden terveyshaittojen tapaan monitekijäisiä. Altistumisolosuhteiden selvittäminen on kuitenkin oleellinen vaihe, jota ei voi kuitata pistämällä raportoituja oireita mielikuvituksen piikkiin. Terveysriskien arviointi on tämän hetken tiedon mukaan paras perustaa ensisijaisesti rakennuksen tutkimiseen, jotta mahdolliset päästölähteet voidaan tunnistaa.
”Vain korvien välissä” olevia oireita ei ole olemassakaan, sillä ihmisen terveys on kokonaisuus. Samalla tavoin terveyshaittoja ei voi myöskään jakaa mustavalkoisesti joko sisäilmasta tai muista syistä johtuviksi”, Huttunen kertoo.
Ihmisen käsitystä terveysriskin suuruudesta väistämättä vääristävät sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Omat kokemukset ja median kautta jaetut käsitykset ja mielipiteet voivat vahvistaa tai heikentää merkittävästi yksilön kokemaa riskiä: esimerkiksi lentomatkan riski usein tuntuu suuremmalle kuin vaikkapa automatka lähikauppaan. Riskin suhteuttamisessa auttaa tutkimusperäinen tieto.
”Monitahoisen ongelman ratkaisijaksi tarvitaan monen eri alan asiantuntijoiden yhteistyötä, tieteelliseen näyttöön perustuvaa lähestymistapaa ja avointa suhtautumista uuteen tietoon. Laadukas sisäilma ansaitsee arvostusta myös arvokkaana resurssina ja kannattavana sijoituksena viihtyvyyteen, tuottavuuteen ja terveyteen”, Huttunen lisää.
Viite
Sisäilma, terveys ja riskikäsitykset (Ympäristö ja Terveys -lehti)
Lisätietoja
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma
Kati Huttunen
erikoistutkija
Itä-Suomen yliopisto & THL
p. 029 524 8192
[email protected]
