Sisäilmaan liittyvät huolet ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa, lisäksi oireilevien määrä on vähentynyt hieman
Sisäilman terveysvaikutuksiin liittyvät huolet ovat vähentyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä selviää juuri julkaistusta Kansallisesta sisäilmakartoituksesta, jossa tutkittiin suomalaisten sisäympäristöön liittyviä riskikäsityksiä sekä sisäilmaan liitettyjen haittojen yleisyyttä.
Kartoitus tehtiin kyselytutkimuksena satunnaisotannalla valituille 25–64-vuotiaille vuonna 2022 ja siihen vastasi 1 616 henkilö. Kyselyn tuloksia verrattiin vastaavaan vuonna 2018 toteutettuun kyselyyn.
Vuonna 2018 sisäilmaan liittyvistä terveysvaikutuksista oli erittäin huolestuneita noin 46 prosenttia vastaajista. Vuonna 2022 vastaava osuus oli pudonnut noin 27 prosenttiin.
Myönteisiä muutoksia havaittiin myös monissa muissa käsityksissä sisäilman terveysvaikutuksista sekä sisäilmaan liittyvässä oireilussa.
Kansallinen sisäilmakartoitus toteutettiin osana kymmenvuotista Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa.
”Havaittu positiivinen kehitys on ohjelman tavoitteiden mukaista. Vaikka Suomessa useimpien sisäilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat keskimäärin alhaisemmat kuin muualla Euroopassa, on sisäilmaan liittyvä huoli ollut meillä poikkeuksellisen yleistä. Nyt huoli on vähentynyt ja myös väestön muut käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista lähenevät tutkittua tietoa”, sanoo THL:n ja Helsingin yliopiston professori Juha Pekkanen.
Sisäilmaan liittyvä oireilu on vähentynyt työpaikoilla
Työpaikan sisäilmaan liittyvää oireilua raportoineiden osuus oli pudonnut viisi prosenttiyksikköä edelliseen kartoitukseen verrattuna. Vuoden 2022 kyselyssä 16 prosenttia vastaajista kertoi oireilevansa työpaikan sisäilmasta. Yhä useammat vastaajat pitivät työpaikkansa sisäilmaa hyvänä.
Aiempaa harvempi vastaaja (34 prosenttia) oli sitä mieltä, että kunnan pitäisi laittaa enemmän rahaa sisäilmaongelmien hoitamiseen, vaikka se olisi pois muista palveluista. Vuonna 2018 vastaava osuus oli jopa 51 prosenttia. Lisäksi vuonna 2022 vastaajista 48 prosenttia oli sitä mieltä, että sisäilmaongelmista aiheutuvia terveyshaittoja vähätellään Suomessa. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 63 prosenttia
Myös viime keväänä kuntien toimitiloista vastaaville suunnatun kyselyn mukaan kuntien kiinteistöjen sisäilma on kohentunut. Kuntien panostus omistamiensa kiinteistöjen kuntoon näkyi kyselyn mukaan erityisesti koulujen ja päiväkotien parantuneena sisäilmana.
”Useat tahot ovat viime vuosina panostaneet sisäilmaan liittyvien ongelmien vähentämiseen. Sisäympäristöihin liittyvät myönteiset muutokset näkyvät kyselyiden lisäksi myös keskusteluissa eri toimijoiden kanssa. Koronapandemian ja muiden kansainvälisten kriisien vaikutukset vaikeuttavat Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman vaikutusten arviointia, mutta pidämme todennäköisenä, että ohjelma on osaltaan myötävaikuttanut positiivisiin muutoksiin”, sanoo THL:n erikoistutkija Anniina Salmela.
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi THL, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry.
Kymmenenvuotisen ohjelman ensimmäisen viisivuotiskauden toimia ja tulevaisuuden näkymiä esitellään avoimessa väliarviointiseminaarissa Helsingissä 13.3.2024. Seminaarissa esitellään myös tuoreen sisäilmakartoituksen sekä kuntakyselyn tuloksia.
Lisätiedot
Työpaperi: Katsaus kuntien sisäilmatilanteeseen, Kuntien sisäilmakysely 2023
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman väliarviointiseminaarin ilmoittautuminen ja ohjelma
Kaikille avoin tilaisuus järjestetään 13.3. klo 9:15–15 THL:n tiloissa Helsingissä ja verkossa. Ilmoittaudu mukaan 4.3. mennessä.
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028
Juha Pekkanen
professori
Helsingin yliopisto ja THL
puh. 040 508 1077
[email protected]
Anniina Salmela
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7712
[email protected]
