Sote-johtaja haasteiden edessä: Miten taata hoitoon pääsy, henkilöstön riittävyys ja vanhuspalvelujen investoinnit?
Tuottavuuden parantamiseen tarvitaan erilaisia keinoja, kuten palvelurakenteen, palveluprosessien ja tehtäväjaon uudistamista sekä teknologiaa ja digipalveluita. Henkilöstön saatavuus tulee ohjaamaan jatkossa palvelujärjestelmän kehittämistä.
Toimiva digisiirtymä vaatii hyvää johtajuutta
Teknologiaa huudetaan apuun korvaamaan lisääntyvää henkilöstön tarvetta. Teknologialla on toki hyvät puolensa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että teknologia tuo mukanaan myös lisää koulutustarpeita ja vaatimuksia erityisosaamisesta. Erityisvaatimukset taas syrjäyttävät osan tarjolla olevasta henkilöstöstä rekrytointien ulkopuolelle. Tarvitaanko hyvää suomen kielen taitoa tai erityiskoulutusta, jotta työntekijä tulee sinuksi teknologian kanssa?
On syytä pitää huolta siitä, että teknologia ei lisää henkilöstön saatavuusongelmaa. Teknologisia ratkaisuja kehitettäessä tulee ottaa huomioon sen helppokäyttöisyys ja teknologian käytön joustavuus. On johtajien asia vaatia näitä ominaisuuksia tekemiltään teknologiainvestoinneilta.
Henkilöstö mukaan kehittämiseen
Kehittämisessä on otettava huomioon henkilöstön näkemykset ja muutosten vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin. Tehokkaista palveluista ei ole suurta iloa, jos henkilöstö äänestää jaloillaan ja vaihtaa työpaikkaa tai alaa. Muutokset olisikin toteutettava niin, että henkilöstö on mukana kehittämisessä. Toimintamallien kopiointi suoraan toisesta työpaikasta onnistuu yleensä heikosti, eikä henkilöstö sitoudu muutoksiin. Usein palataankin vähitellen takaisin vanhaan.
Etäpalveluja otetaan vauhdilla käyttöön, mutta vaikutuksia ei ole ehditty seurata. Esimerkiksi etälääkäripalvelujen vaikuttavuudesta ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Se tiedetään, että henkilöstön käyttö on joustavaa, kun työtä voi periaatteessa tehdä missä vain. Riskinä on kuitenkin hoidon jatkuvuuden heikkeneminen.
Työntekijöitä tarvitaan vanhuspalveluihin lisää
Henkilöstökapeikkoja löytyy useiden palvelujen tuottamisesta, mutta yksi vaikeimmista on vanhuspalvelujen lisääntyvä henkilöstötarve. Vanhuspalvelujen työvoima on valtaosin lähihoitajia, ei sairaanhoitajia, kuten julkisessa keskustelussa usein väärinymmärretään. Suuret ikäluokat ovat juuri tulleet 75 vuoden ikään. He ovat pääosin vielä hyväkuntoisia eläkeläisiä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Ensin he tarvitsevat kotihoitoa. Johtajien asia on varautua nostamaan tuotetun kotihoidon määrää.
THL:n tilasto osoittaa, että viimeisenä vuotena, kun kunnat järjestivät palvelun, tuotetun kotihoidon määrä laski. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet pysäyttämään laskun, mutta se ei tule riittämään. Kotihoidon tuotannon määrää tarvitsee nostaa vuosittain ja useiden vuosien ajan. Tämä vaatii lisää työvoimaa kotihoitoon.
Vanhusten asumispalvelujen investoinnit nopeasti liikkeelle
Vanhusten asumispalvelujen investoinnit ovat odottaneet jo liian pitkään. Johtajien asia on laittaa tarvittavat investoinnit liikkeelle. Palvelurakenne on muuttunut siten, että ympärivuorokautinen hoito – jossa on henkilöstömitoitus – hoitaa pääasiassa elämän loppuvaiheen hoitoa ja saattohoitoa. Iäkäs on tässä palvelussa elämänsä viimeiset kuukaudet, ja se säästää huomattavan määrän terveydenhuollon menoja. Saattohoidon kehittämiseen on panostettu, ja hoito on keskitetty näihin yksikköihin.
Jatkossa tarvitaan huomattavasti lisää yhteisöllistä asumista, jossa palvelut tuotetaan asiakkaan tarpeen mukaan. Yhteisöllisen asumisen investoinnit on saatava liikkeelle nopeasti. Suuret ikäluokat ovat jo kohta ovia kolkuttelemassa, kun kotona ei enää pärjätä. Yhteisöllinen asuminen voi kuitenkin korvata ympärivuorokautista hoitoa vain rajatusti. Sen sijaan yhteisöllisellä asumiselle voitaisiin myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta.
Oikeudenmukaista johtamista, koulutusta ja vastuunjakoa työntekijöille
Henkilöstöpulaan ei tepsi mikään yksi keino. Tarvitaan lisää koulutusta, lisää henkilöstöä ulkomailta ja tehtävärakenteen uudistuksia. Työpaikoillakin voidaan tehdä paljon.
Sote-alalla, erityisesti ikääntyneiden palveluissa, on (ja on ollut ainakin 1990-luvulta saakka) paljon sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.
Hyviäkin esimerkkejä on. Tälläkin hetkellä on paljon ikäihmisten palveluiden yksiköitä, joissa ei ole henkilöstöpulaa tai yletöntä kiirettä. Vanhuspalvelut voisivat olla myös tavoiteltuja työpaikkoja. Hollannin Buurtzorg tuottaa kotihoitoa, mutta on useampana vuonna valittu Hollannin parhaaksi työpaikaksi. Keinot eivät ole edes kalliita. Oikeudenmukaista johtamista, vastuun antamista työntekijöille ja luottamusta.
Jos ei haluta mennä itseohjautuvaan tiimityöhön asti, itsenäisyyden lisäämisellä päästään jo eteenpäin. Itsenäisyys ja vastuunanto vaativat kaverikseen tukea joko saatavilla olevalta esihenkilöltä tai työyhteisöltä, jolla on riittävästi itsenäisyyttä.
Pitääkö johtajan huolehtia kaikesta? ─ Ei kaikesta, mutta näistä pitää.
Lisätiedot
Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija, THL
[email protected]
Timo Sinervo
tutkimusprofessori
[email protected]
