Kehittyvä palvelujärjestelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä uudistui vuoden 2023 alussa. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Aiemman yli 300 järjestäjän sijaan sote-palveluja järjestää 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.
Sivun sisältö
- Palvelujärjestelmän ohjaus
- Sote-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen
- Palvelujärjestelmän rahoitus
- Tavoitteena yhteentoimivat palvelut
- Palvelujen saatavuutta tulee parantaa
- Digitalisaation avulla parempia palveluja?
Palvelujärjestelmän ohjaus
Uudistuneen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, yhteentoimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä luo perustan palvelujen järjestämiselle. Keskeinen osa palvelujärjestelmän ohjausta ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Niissä määritellään tavoitteet esimerkiksi tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle, hyvinvointialueiden väliselle yhteistyölle, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittämiselle sekä alueellisen ja valtakunnallisen valmiuden ja varautumisen toteuttamiselle.
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021)
- Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:2
Sote-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen
Hyvinvointialueet vastaavat palvelujen järjestäjänä sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumisesta alueellaan. Ne vastaavat perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon palvelujen ja erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä.
Hyvinvointialueiden sote-palvelujen tulee vastata asukkaiden palvelutarpeita. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.
Hyvinvointialueella on oltava riittävä osaaminen, henkilöstö ja resurssit palvelujen järjestämiseen.
Hyvinvointialueiden tehtävänä on seurata oman alueensa väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, asiakkaiden palvelujen yhteensovittamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavuutta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös hyvinvointialueen tehtävä. Hyvinvointialueella on tärkeä rooli koordinoida hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä alueellaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee tehdä yhteistyötä kuntien kanssa.
Hyvinvointialueet toimivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiallisena tuottajana. Yksityiset toimijat sekä järjestöt ja yhdistykset täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Palvelujärjestelmän rahoitus
Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän pääasialliset rahoitusmuodot ovat verotus, julkinen sairausvakuutus, yksityinen sairausvakuutus ja asiakasmaksut.
Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu valtion rahoituksesta sekä asiakas- ja käyttömaksuista. Pääosan rahoituksessa muodostaa yleiskatteellinen laskennallinen valtion rahoitus. Tarvittavan rahoituksen suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, erityisesti muutokset väestön ikärakenteessa ja sairastavuudessa. Osa rahoituksesta määräytyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella.
Tavoitteena yhteentoimivat palvelut
Palvelujen yhteensovittaminen eli palveluintegraatio tarkoittaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä tai tuottaja muodostaa asiakkaalle kokonaisuuden hänen tarvitsemistaan palveluista. Palvelujen yhteensovittamisesta hyötyvät erityisesti asiakkaat, jotka käyttävät paljon tai monialaisesti palveluja.
Palveluintegraation onnistumisen edellytykset ovat monella tasolla aina organisaatiorakenteista ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhteistyön suunnat määrittelee asiakkaan arki ja hänen tarpeensa mukaiset palvelut.
Palvelujen saatavuutta tulee parantaa
Palvelujen saatavuus on yksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kipukohdista. Alueelliset erot siinä, miten asiakkaat saavat sosiaali- ja terveyspalveluja, ovat suuria. Palvelujen järjestäjän tehtävänä on varmistaa, että palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti ja niitä on riittävästi.
Digitalisaation avulla parempia palveluja?
Digitaaliset palvelut ja tietojärjestelmät tarjoavat mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon kestävään uudistamiseen. Digitaalisten palvelujen avulla voidaan tukea, täydentää tai jopa kokonaan korvata perinteisiä palveluja ja toimintatapoja sekä muodostaa täysin uusia tapoja tarjota palveluja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on ajankohtaista. THL kehittää digitaalisia palveluja, osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaukseen ja antaa asiantuntijatukea hyvinvointia ja terveyttä edistävien politiikkojen, toimintatapojen ja käytäntöjen toteuttamiseksi.
