Suomalaisten kliinisen mikrobiologian laboratorioiden tutkimukset ovat erittäin laadukkaita 

Laboratoriotutkimusten korkea laatu on erittäin tärkeää. Tulokset vaikuttavat suoraan potilaan hoitoon liittyviin päätöksiin. Infektiotaudeissa niillä on merkittävä rooli myös tautiryppäiden tunnistamisessa sekä torjuntatoimien vaikuttavuuden arvioinnissa.

THL:n erikoistutkija Salla Kiiskinen tutki väitöstyössään kliinisen mikrobiologian laboratoriotutkimusten laatua jälkikäteen kerättyjen laaduntarkkailutulosten avulla. Kyseessä on ensimmäinen aiheesta tehty väitöstutkimus Suomessa. 

Suomalaiset kliinisen mikrobiologian laboratoriot tekevät laadukasta työtä: 83 — 99,3 prosenttia laboratoriotutkimusten laatua mittaavien tarkkailunäytteiden vastauksista oli oikein. Myös vastausprosentti oli erinomainen: laboratoriot palauttivat 95 — 99,5 prosenttia kaikista tarkkailunäytteiden vastauksista. 

”Suomalaiset laboratoriot ovat erittäin sitoutuneita ulkoiseen laaduntarkkailuun ja osallistuivat tyypillisesti kaikkiin neljään laaduntarkkailukierrokseen vuodessa”, Salla Kiiskinen kertoo. 

Tarkastelussa kolme erilaista tutkimusta 

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kolmea yleistä mikrobiologista tutkimusta: kvantitatiivista virtsaviljelyä, ulosteen bakteeriviljelyä, sekä mononukleoosipikatestiä.

Kvantitatiivisen virtsaviljelyn laaduntarkkailussa tulos oli oikein 83 prosentissa vastauksista. Grampositiivisten ja gramnegatiivisten bakteerien tunnistamisessa ja kasvun runsauden arvioinnissa oli eroja. 

Ulosteen bakteeriviljelyssä Salmonella sp. ja Yersinia sp. löytyivät tarkkailunäytteistä hyvin. Vaikeimpia näytteitä olivat ne, joissa odotettuna löydöksenä oli Shigella sp. Aiemmista tutkimuksista poiketen Campylobacter jejuni raportoitiin oikein 98 prosentissa vastauksista, ja ainoa väärä vastaus johtui mahdollisesta näytesekaannuksesta. 

Mononukleoosipikatestikierroksilla laboratoriot vastasivat oikein 99,3 prosentissa tarkkailunäytteistä. Vastoin ennakko-odotuksia, mononukleoosipikatesteissä laboratorion tyyppi tai koko ei vaikuttanut laboratorioiden menestykseen laaduntarkkailussa.

Tulosten tulkinta avainasemassa

Tutkimuksen perusteella analysoidun laaduntarkkailunäytteen edustama kliininen tulkinta vaikuttaa laboratoriotulosten oikeellisuuteen kaikkein eniten.  

Kvantitatiivisen virtsaviljelyn laaduntarkkailussa virheellisistä vastauksista 17 prosenttia johtui löydöksen tulkitsemisesta merkityksettömäksi, sekakasvuksi tai täysin negatiiviseksi. Mononukleoosipikatesteillä vanhaa immuniteettia edustavien negatiivisten näytteiden tulkinta oli kaikkein vaikeinta. Niissä laboratorioiden onnistumisprosentti oli 98,9. 

Suomessa tartuntatautien laboratoriodiagnostiikkaa tehdään aluehallintovirastojen hyväksymissä kliinisen mikrobiologian laboratorioissa.  Toimilupamenettelyn tavoitteena on taata diagnostiikan luotettavuus riippumatta siitä missä laboratoriossa tutkimukset suoritetaan. THL ohjeistaa laboratorioita toimintaedellytyksien täyttämisessä. 

Salla Kiiskisen väitöskirja tarkastetaan Helsingissä 30.10.2020. 

Lisätiedot

Quality in Finnish clinical microbiology laboratories. Evaluation of results of external quality control (EQC) samples reveals the reliability of diagnostics for infectious diseases
(Helsingin yliopisto) 

Kliinisen mikrobiologian laboratorioiden toimilupamenettely
(THL) 

Salla Kiiskinen 
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7697
[email protected]