Suomen antibioottiresistenssitilanne yleisesti tarkasteltuna hyvä – moniresistenttien bakteerien esiintyvyys kuitenkin lisääntyy
Bakteerien antibioottiresistenssitilanne on Suomessa pääosin edelleen hyvä ja moniin muihin Euroopan maihin verrattuna jopa erinomainen. Tiedot käyvät ilmi Euroopan tautivirasto ECDC:n seurantatiedoista sekä THL:n tuoreesta Finres 2023 -seurantaraportista, joka kuvaa Suomen resistenssitilannetta.
Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama infektio.
Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia. Resistenssin seurannan yksi tärkeä tehtävä on havaita uudet uhat.
Suurimmat ongelmat Suomessa ovat E. colin kasvava resistenssi kolmannen polven kefalosporiineille sekä MRSA-tilanteen huononeminen
Selvästi suurinta tautitaakkaa Suomessa aiheuttaa kolmannen polven kefalosporiineille resistentti E. coli -bakteeri. E. coli on yksi yleisimmistä vakavien yleisinfektioiden ja virtsatieinfektioiden aiheuttajista.
E. colin kolmannen polven kefalosporiiniresistenssin osuus nousi invasiivisten näytteiden osalta viime vuonna 6,1 prosenttiin (vuonna 2022: 5,3 %). Huono kehitys näkyi viime vuonna myös kolmannen polven kefalosporiineille resistenttien E. colien kasvaneena ilmaantuvuutena (6,46/100 000) invasiivisissa näytteissä (vuonna 2022: 5,78/100 000).
MRSA:n osuus verinäytteissä kasvoi viime vuonna 2,8 prosenttiin (vuonna 2022: 2,2 %) ja ilmaantuvuus invasiivisten näytteiden osalta oli 1,28/100000 (vuonna 2022: 1,14/100000).
Lisäksi moniresistenttien Staphylococcus aureus -kantojen osuus kasvoi hieman viime vuonna, mutta oli edelleen matalalla tasolla.
Huolestuttavaa kehitystä näkyy myös moniresistenttien Klebsiella pneumoniae ja akinetobakteerien osalta. K. pneumoniaen kolmannen polven kefalosporiiniresistenssi lisääntyi viime vuonna invasiivisten näytteiden osalta 6,3 prosenttiin (vuonna 2022: 3,2 %).
Moniresistenttien, etenkin karbapeneemeille resistenttien, akinetobakteereiden osuus invasiivisista näytteistä on Euroopassa erityisen huolestuttavalla tasolla. Suomen akinetobakteerien resistenssitilanne on edelleen hyvä, mutta se on muuttunut vuosina 2022 ja 2023 huonompaan suuntaan.
EU:n neuvosto on vuonna 2023 antanut jäsenmailleen suositukset antibioottiresistenssin vähentämistavoitteista, joihin jäsenmaiden tulisi päästä vuoteen 2030 mennessä. Suomen tulisi muun muassa vähentää invasiivisten MRSA-infektioiden ilmaantumista 3 prosenttia vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna. Nyt kehitys on päinvastainen. Ilmaantuvuus on vuonna 2023 kasvanut 21 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Lisätiedot
Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa: Finres 2023 (THL)
Surveillance Atlas of Infectious Diseases (ECDC, englanniksi)
Mikrobilääkeresistenssin seuranta (THL)
Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta (THL)
Kati Räisänen
erityisasiantuntija
THL
[email protected]
