Suurin osa lähisuhdeväkivallan uhreista on edelleen naisia tai tyttöjä, seksuaaliväkivallan uhreilla usein myös aiempia väkivaltakokemuksia
Viranomaisten tietoon tulleiden pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten kokonaismäärä laski hieman vuonna 2021. Kuitenkin alaikäisiin kohdistuneet perheväkivaltatapaukset lisääntyivät huomattavasti.
Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tilastoraportista, joka koostaa yhteen keskeisiä lähisuhdeväkivaltatilastoja ja tutkimustietoa vuodelta 2021. Tilastot perustuvat viranomaisten tietoon tulleisiin tapauksiin ja Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoon.
Raportti sisältää tietoa myös lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitettujen erityispalvelujen asiakasmääristä ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen kehitetyistä toimintamalleista. Se julkaistaan joka toinen vuosi.
Alaikäiset kokevat yhä enemmän lähisuhdeväkivaltaa, suurin osa lähisuhdeväkivallan uhreista edelleen naisia tai tyttöjä
Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksia raportoitiin vuonna 2021 yhteensä 10 900. Laskua on noin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Uhreista aikuisia oli 8 300, mikä on noin neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kolme neljäsosaa uhreista oli naisia.
Alaikäisiä uhreja oli yhteensä 2 600, mikä on noin seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Alaikäisissä hieman yli puolet väkivaltaa kokeneista oli tyttöjä.
Kuvio 1. Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrit iän ja sukupuolen mukaan, vuosina 2009–2021.
Suurin riski kuolla parisuhdekumppanin väkivallan uhrina on 30–39-vuotiailla naisilla
Lähisuhdekumppaniin kohdistuneiden henkirikosten määrä oli vuonna 2021 sama kuin vuonna 2020. Viranomaisten tietoon tuli vuonna 2021 yhteensä 28 lähisuhdekumppaniin kohdistunutta henkirikosta, joista kymmenen oli entiseen tai nykyiseen avio- tai avopuolisoon kohdistunutta tappoa, murhaa tai surmaa. Teoista yhdeksän kohdistui naisiin ja yksi miehiin.
Vuosina 2012–2021 raportoitiin yhteensä 118 parisuhdekumppaniin kohdistunutta henkirikosta. Uhreista 77 prosenttia oli naisia ja 23 prosenttia miehiä.
Naiset joutuivat henkirikoksen uhreiksi miehiä todennäköisemmin kaikissa ikäryhmissä. Kaikista suurin riski kuolla parisuhdekumppanin käyttämän väkivallan uhrina oli 30–39-vuotiailla naisilla.
Seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten asiakkaista yli puolella aiempia väkivaltakokemuksia
Useiden lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitettujen erityispalveluiden, kuten turvakotien, asiakasmäärät laskivat vuonna 2021.
”Koronalla on ollut vaikutuksia ihmisten mahdollisuuksiin hakeutua avun piiriin. Esimerkiksi turvakotien asiakasmäärät olivat rajoitusten aikana laskussa, mutta nousivat taas rajoitusten hellittäessä”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Elisa Niklander.
Seksuaaliväkivallan uhreille tarkoitetuissa Seri-tukikeskuksissa asiakasmäärät sen sijaan nousivat koronaepidemian aikana. Seri-tukikeskuksien asiakkaista 70 prosenttia oli alle 30-vuotiaita ja 96 prosenttia heistä oli naisia.
Seri-tukikeskusten asiakkailla on monia haavoittuvuustekijöitä, sillä yli puolella oli aiempia väkivaltakokemuksia ja kahdella kolmesta on ollut mielenterveyden haasteita. Päihteiden käyttö oli asiakkailla yleistä.
”On tärkeä muistaa, ettei väkivallan tekijän tai kokijan päihtymys tee väkivallasta yhtään sen hyväksyttävämpää. Jos uhri on päihtynyt, hän on entistä haavoittuvammassa asemassa päätyä seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan uhriksi”, muistuttaa Niklander.
Seri-tukikeskuksien palvelut ovat uhreille aina maksuttomia. Seri-tukikeskuksen asiakkaaksi pääsevät kaikki 16 vuotta täyttäneet seksuaaliväkivaltaa kokeneet sukupuolesta riippumatta. Keskukset ovat aina auki ja niihin voi hakeutua omatoimisesti, läheisen tai poliisin saattamana tai muiden toimijoiden ohjaamana.
Lisätietoja:
Lähisuhdeväkivalta 2021: Suurin osa lähisuhdeväkivallan uhreista on edelleen naisia tai tyttöjä, seksuaaliväkivallan uhreilla usein myös aiempia väkivaltakokemuksia
Elisa Niklander
kehittämispäällikkö
THL
Puh. 029 524 7097
[email protected]
SERI-tukikeskukset:
Katriina Bildjuschkin
erityisasiantuntija
THL
Puh. 029 524 7220
[email protected]
