Täysjyvää syövät eniten vanhemmat ikäryhmät ja Pohjois-Savossa asuvat – THL selvitti suomalaisten täysjyvän saantia
THL:n uuden tutkimuksen mukaan yli yhdeksän kymmenestä aikuisesta syö täysjyväviljavalmisteita. Ruokavaliomme tärkeimmät täysjyväviljat ovat ruis ja kaura, jotka kattavat noin 80 prosenttia täysjyvän saannista.
Miehet saavat ruokavaliostaan keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Yhdessä ruisleipäviipaleessa on noin 14 grammaa täysjyvää.
Riittävä täysjyvän saanti ruokavaliossa pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee myös painonhallintaa.
”Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeitä ruokavaliossa, koska ne turvaavat osaltaan kuidun saantia. Noin 70 prosenttia aikuisista saa kuitua suositeltua vähemmän. Täysjyväviljavalmisteista saa myös folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia”, kertoo erikoistutkija Niina Kaartinen.
Eniten täysjyvää syödään Pohjois-Savossa. Vanhemmat ikäryhmät syövät nuorempia enemmän täysjyvää. Sen sijaan koulutusryhmien välillä ei havaittu eroa.
”Ikäryhmien väliset erot viittaavat siihen, että eri sukupolvien käyttämät elintarvikkeet poikkeavat toisistaan. On tärkeää, että myynnissä on paljon erilaisia täysjyväpitoisia tuotteita”, sanoo erityisasiantuntija Heli Reinivuo.
Täysjyvää saadaan eniten ruisleivistä ja puuroista
Täysjyvän tärkeimpiä lähteitä ovat perinteiseen suomalaiseen ruokavalioon kuuluvat elintarvikkeet, kuten ruisleivät, puurot ja sekaleivät. Nämä kattavat yli 80 prosenttia saannista. Muiden elintarvikkeiden – kuten pastan ja riisin – merkitys on vähäisempi.
Täysjyvävilja on hyvä valinta sekä terveyden että ympäristön kannalta. Useimmilla aikuisilla on syytä lisätä täysjyväviljan kulutustaan. Tämä onnistuu vaihtamalla valkoisesta, puhdistetusta viljasta valmistetut tuotteet täysjyvää sisältäviin viljatuotteisiin.
Elintarviketeollisuuden tuotekehityksen ja joukkoruokailun avulla voidaan lisätä täysjyvän saantia kaikilla aikuisilla, varsinkin niillä, joilla leipä ja puuro eivät kuulu arjen ruokavalioon.
”Kotimaisista täysjyväviljoista valmistetut aterialisäkkeet sekä aamiaisvilja- ja välipalavalmisteet ovat tuotteita, joista tarvitaan lisää terveellisiä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja”, kertoo tutkija Rilla Tammi.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun THL julkaisee valtakunnallisesti edustavia tietoja aikuisten täysjyvän kokonaissaannista. Tiedot perustuvat FinRavinto 2017 -tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden ruoankulutusta.
Täysjyvävilja kuuluu terveelliseen ruokavalioon
- Riittävä täysjyvän saanti pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Lisäksi riittävä määrä täysjyvää ravinnossa tukee painonhallintaa.
- Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan viljavalmisteita tulisi nauttia päivittäin 6–9 annosta, joista vähintään puolet tulisi olla täysjyvää.
- Yhdellä vilja-annoksella tarkoitetaan yhtä leipäviipaletta tai yhtä desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai muuta aterialisäkettä. Lautasellinen puuroa vastaa kahta vilja-annosta.
- Täysjyväviljassa kuitu, vitamiinit ja kivennäisaineet ovat tallella.
Lisätietoja
Niina Kaartinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7384
[email protected]
Rilla Tammi
tutkija
THL
[email protected]
Lisätietoja täysjyvätiedoista Fineli-tietopankissa:
Heli Reinivuo
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 8733
[email protected]
Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu julkaisuarkisto Julkarissa
FinRavinto 2017 -tutkimuksen taulukkoliite
Täysjyvätiedot Fineli-tietopankissa
FinRavinto-tutkimuksen ja Fineli-tietopankin avulla tuotetaan tietoa suomalaisten ravitsemuksesta
- THL:n ylläpitämä kansallinen elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli sisältää tietoja Suomessa käytettävien raaka-aineiden ja elintarvikkeiden keskimääräisistä ravintoainepitoisuuksista.
- Tutkimusta varten tietokantaa täydennettiin viljavalmisteiden täysjyväpitoisuustiedoilla.
- Täysjyvätiedot päivittyvät julkiseen Finelin verkkopalveluun vuoden 2022 aikana.
- THL seuraa kansallisissa FinRavinto-tutkimuksissa aikuisväestön elintarvikkeiden kulutusta ja ravintoaineiden saantia.
- FinRavinto-tutkimuksia on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1982 lähtien. Uusin tutkimus toteutettiin vuonna 2017 osana FinTerveys 2017 -väestötutkimusta.
- FinRavinto 2017 -tutkimukseen osallistui yhteensä 1 655 ihmistä. Tutkittavat olivat 18–74-vuotiaita.
- Aineiston keruu noudatti yhteiseurooppalaista EU Menu -tiedonkeruumenetelmää.
Lähde
Tammi R, Reinivuo H, Tapanainen H, Rautanen J, Männistö S, Kaartinen NE (2021) Täysjyvän saanti Suomen aikuisväestössä – FinRavinto 2017 -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 64/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Fineli-elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki
The Finnish National Dietary Survey in Adults and Elderly (FinDiet 2017) (pdf-tiedosto englanniksi)
